Tervetuloa yrittäjyysblogiin!

Sivutoimisesta päätoimiseksi yrittäjäksi

Kokopäiväiselle yrittäjälle lankeaa myös lisävelvoitteita, joista syntyy paitsi kustannuksia, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita, mutta myös ylimääräistä vaivaa. Mikäli sivutoiminen yrittäjä ei ole aiemmin ollut yel-velvollinen pienten yrittäjätulojen vuoksi, kokopäiväiseksi siirryttäessä yel-maksut tulevat melko nopeasti tutuiksi. Yel-maksu on pakollinen kun yrittäjyydestä saa tuloa vähintään 7 958,99€ vuodessa (v. 2020). Jotta yrittäjällä säilyisi työttömyysturva, tulee yrittäjätuloksi ilmoittaa eläkevakuutusyhtiöön vähintään  13073€ euroa vuodessa. Korona-aika on osoittanut, että yel-työtuloksi kannattaa ilmoittaa vähintään 20 000€, sillä sitä pienemmillä yel-maksuilla jäi koronatukien ulkopuolelle. Yel-maksu on lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutusmaksu. Katso tarkemmat kriteerit esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Elo:n sivuilta. Alkava yrittäjä saa Yel-maksusta 22%:n alennuksen neljältä ensimmäiseltä vuodelta, mutta kyllä vakuutusmaksuissa on silti maksamista. Esimerkiksi 25 000€:n vuositulolla yel-maksu on alle 53-vuotiaalta yrittäjälsä alkavan yrittäjän alennuksen jälkeenkin vielä 392€ kuukaudessa, ja ilman alennusta 502€/kuukaudessa. 45 000€:n vuositulolla yel-maksu ilman alennusta on jo 902€/kuukaudessa. Yel ei kuitenkaan ole sen kalliimpi kuin työntekijän tyel-maksu, mutta harva työntekijä tietää todellisia palkan sivukuluja, joita hänen työnantajansa vakuutusyhtiöille maksaa. On myös muistettava, että yel-vakuutus on vain eläkevakuutus eli mahdolliset sairaus-, tapaturma- ja henkivakuutukset, sekä yritystoiminnan muut vakuutukset on otettava erikseen.

Lue lisää »

Korvaava uhka

Jokainen yrittäjä kokee korvaavia uhkia, mutta ne ovat hankalasti tunnistettavissa. Jokaisen yrityksen luona asioi henkilöitä/yrityksiä, jotka eivät lopulta osta. Syitä voi olla lukuisia, mutta tärkein ja perimmäinen syy on se, ettei asiakas koe saavansa rahalleen riittävästi vastinetta. Hän ei arvosta investointia tarpeeksi paljon, koska sen voi korvata jollakin toisella tavalla. Yrittäjä voi yrittää vaikuttaa tällaiseen puntarointiin tuomalla selkeästi esille tuotteensa hyödyt, mutta kaikkia asiakkaita ei vain voi saada, vaikka kuinka paljon haluaisi. Esimerkiksi äiti, joka ei ole lasten parturiin millään tavoin kontaktissa ja kokee osaavansa leikata lasten hiukset riittävän hyvin, ei välttämättä lämpene edes parturin juuri hänelle kohdentamiinsa somemainoksiin, joissa on upeita ennen ja jälkeen kuvia, sekä hymyileviä lapsia ja äitejä. Kyse on lopulta arvoista. Jos ei arvosta asiaa riittävästi, siitä ei ole valmis maksamaan. Sama äiti saattaa käyttää rahaa vaikkapa kodin sisustamiseen perustellen, että viihtyisä koti luo onnea ja sisustusesineet ovat pitkäkestoisia investointeja (toisin kuin lasten hiukset).

Lue lisää »

Yrittäjän identiteetti

Moni kokenut yrittäjä on kertonut, että on joutunut yrittäjyyden myötä kovettamaan itseään. Kaikkea kuraa, jota sataa niskaan, ei voi, eikä pidä ottaa liian henkilökohtaisesti. Liian naiivikaan ei saa olla, jottei joudu huijatuksi. Yrittäjyys onneksi helpottuu ajan myötä, sillä virheistä oppii. Sitä oppii tunnistamaan hankalat asiakkaat, kilpailijoiden metkut, ammattiostajien tottumukset ja monet muut kommervenkit. Yrittäjä ei kuitenkaan ole koskaan valmis, sillä liikeidea ei voi pysyä täysin muuttumattomana. Maailma muuttuu ympärillä, ja yrittäjän on pyrittävä ennakoimaan näitä muutoksia, tai vähintäänkin pysyttävä muutoksessa mukana. Tämäkin vaikuttaa yrittäjäidentiteettiin. Yrittäjyys pitää henkilön skarppina. On oltava tuntosarvia moneen suuntaan. Ja vain ajantasaisella osaamisella on kaupallista arvoa, joten yrittäjän on pysyttävä väkisinkin maailmanmenossa ja sen vaatimuksissa mukana.

Lue lisää »

Markkinoinnin vuosikello

Markkinointitoimet tulee ajoittaa niin vuositasolla kuin kampanjatasolla. Vuosikelloon kannattaa kirjata ensin odotetut suuret sesongit. Esimerkiksi äitienpäivä saattaa olla tietyille yrittäjille vuoden parhaita sesonkeja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kukkakaupat, juhlakattausta tarjoavat ravintolat ja oikein markkinoituna myös kauneushoitolat lahjakortteineen. Sesongin ajoittaminen pelkästään vuoden kiertoon ei kuitenkaan riitä eli yrittäjä ei voi vain kirjoittaa vuosikelloon ”Äitienpäivä” toukokuun kohdalle. On pohdittava päivämäärän tarkkuudella, milloin äitienpäiväkampanja aloitetaan ja lopetetaan. Markkinointia ei kannata aloittaa liian varhain, sillä asiakas ei huomaa mainosta, jota ei koe itselleen ajankohtaiseksi. Liian myöhäinen markkinointi puolestaan johtaa siihen, ettei asiakas ehdi enää tulla asioimaan tai on jo asioinut toisaalla.

Lue lisää »

Yrittäjänä kehittyminen

Yrittäjällä ei ole kehityskeskusteluita, joissa käytäisiin säännöllisesti esimiehen kanssa läpi tulevan vuoden tavoitteita ja onko aiemmin asetettuihin tavoitteisiin päästy. Ei ole ura- tai koulutussuunnitelmia, joissa vuosittain tarkasteltaisiin osaamisen puutteita ja osaamisen kehittämistä. Mutta kyllähän yrittäjäkin voi aivan hyvin laatia sellaisen! Ensin on pohdittava, mitkä asiat ovat vaikeita ja yrittäjänä toimimisen pullonkauloja. Kun kehittämishaasteet on tunnistettu, on tartuttava toimeen ja lähdettävä viemään osaamista seuraavalle tasolle. Tällöin täytyy puntaroida, onko edes järkevää lähteä opettelemaan asiaa itse vai olisiko kannattavampaa ostaa kyseinen palvelu siihen erikoistuneelta toimijalta.

Lue lisää »

Yrittäjäksi ryhtyminen

Yritystoiminnan suunnitteluvaihe alkaa siitä, kun liikeidea on keksitty ja sitä lähdetään viemään konkreettisemmalle tasolle. Pohditaan ketkä voisivat olla potentiaalisia asiakkaita? Ketkä hyötyvät yrittäjän osaamisesta kaikkein eniten? Onko heitä riittävä määrä? Onko heillä maksukykyä? Millainen ostokäyttäytyminen heillä on? Entä millaisia resursseja tarvitaan palvelun/tuotteen tuottamiseksi, esimerkiksi toimitila, koneita, alihankkijoita, työntekijöitä, logistiikkaa, raaka-aineita tai sähköisiä ohjelmia? Mitä nämä maksavat ja mistä ne hankitaan? Mitä on tarkoitus tehdä itse ja mitä ostetaan ulkopuolelta (esim. kirjanpito ja kotisivut)? Millainen markkinatilanne on? Ketkä ovat pahimpia kilpailijoita? Kenen kanssa voidaan toimia yhteistyössä?

Lue lisää »

Yrityksen kasvun haasteet

Hyvän myyjän luokittelusta innostuneena luokittelen yrittäjätkin karkeasti kolmeen ryhmään: 1) Heikkoihin yrittäjiin, jotka uhriutuvat (yritystoiminnan huonosti meneminen johtuu ulkopuolisista tekijöistä, joihin he eivät voi itse vaikuttaa), toimivat harrastelijamaisesti ja lähtökohdat liiketoiminnalle ovat kaikenkaikkiaan huonot. Yrittäjä kituuttaa. 2) Keskivertoyrittäjiin, jotka ovat kovia tekemään töitä, mutta liiketaloudellinen näkemys ja osaaminen puuttuvat, tai ne eivät pääse kehittymään arjen puurtamisen alla. Tulosta pyritään tekemään työn määrällä, joka on loputon tie. Yrittäjä tienaa elantonsa. 3) Huippuyrittäjät, jotka näkevät kokonaisuuksia (eivät ole toimialasidonnaisia, vaan liiketalouden osaajia), ovat aikaansa edellä, joilla on resursseja ja verkostoja, sekä kykyä päästä todellisiin tuloksiin. Kyllä Suomessakin voi menestyä yrittäjänä! Ja menestyksellä tarkoitan myös taloudellista tilannetta, enkä vain pienyrittäjän kokemaa työn iloa.

Lue lisää »

Herkkupala

Työnhakua yrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden kasvu tulee mullistamaan. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen älykkö ymmärtääkseen miksi: jos työnhakija etsii kokopäiväistä palkkatyötä, hänen tulee vakuuttaa työnantaja todella perinpohjaisesti, että hänen osaamisensa ja muut ominaisuutensa ovat niin hyviä, että työnantaja uskaltaa ottaa sen riskin, että palkkaa hänet. Palkkaamisen mukana tulevat vastuut ovat todella suuret ja sitovat. Sen sijaan jos työnhakija tarjoaa omalla y-tunnuksella vain yhtä tiettyä projektia, hänen ei tarvitse vakuuttaa työnantajaa noin perusteellisesti, koska työnantaja sitoutuu tähän henkilöön (yritykseen) vain kyseisen yhden projektin ajaksi. Riski on valtavan paljon pienempi, ja sitä pienentää entisestään se, että yrittäjä vastaa itse velvoitteistaan. Yrittäjä todellakin on herkkupala työmarkkinoilla!

Lue lisää »

Pudotuspeli

Vaikka isossa kuvassa tämä saattaa olla vain markkinatalouden evoluutioon kuuluva asia. On esitetty, että talouskorona vain nopeuttaa jo muutoinkin kuihtuvan kivijalkakaupan kuoleutumista. Että väistämätön olisi tapahtunut joka tapauksessa, mutta nyt asiat vain tapahtuvat pakotettuna ja nopeammalla aikataululla. Onko tämä lopulta vain palvelus? Jos olisin kivijalkayrittäjä, en ottaisi tällaista uutista mieluusti vastaan. Toisaalta olisi varmastikin pakko myöntää, että kuluttajat pärjäävät ainakin tuoteostojen osalta ilman kivijalkaakin. He ostavat nyt jopa päivittäistavarat ja elintarvikkeet verkosta. Yritykset, jotka eivät ole aiemmin suosineet etätyötä, ovat joutuneet nyt pakotettuna sitä harjoittamaan. Ja ehkäpä huomanneet, että se voi jopa toimiakin. Osa saattaa havahtua tosiasiaan, että onko yrityksessä maksettu turhaan kalliista liiketilasta tai lähiesimiehistä, jotka ovat valvoneet asiantuntijatyötä työpaikalla? Talouskorona on pakottanut yrittäjiä toimimaan uudella tavalla. Asiassa on kaikessa karuudessaan jotakin hyvääkin, nimittäin uudistuminen.

Lue lisää »

Segmentointi

Yrittäjä ei voi tarjota kaikkea kaikille – se tarkoittaisi sitä, ettei tarjoa kenellekään mitään. Tyypillisesti parhaana segmentointitapana on valita se asiakaskohderyhmä, joka hyötyy yrittäjän osaamisesta kaikkein eniten. Tämän lisäksi on pohdittava, onko segmentin koko riittävä, millainen potentiaali segmentillä on tulevaisuutta ajatellen ja riittävätkö yrittäjän resurssit segmentin palvelemiseen. Esimerkiksi jos asiakkaat ovat hajallaan pitkin Eurooppaa, se tuo omat haasteensa liiketoimintaan ja erityisesti se lisää kustannuksia. Eli lopulta paras segmentti voikin olla se, joka tuottaa kaikkein pienimmällä panostuksella parhaan katteen.

Lue lisää »