Tervetuloa yrittäjyysblogiin!

Markkinoinnin vuosikello

Markkinointitoimet tulee ajoittaa niin vuositasolla kuin kampanjatasolla. Vuosikelloon kannattaa kirjata ensin odotetut suuret sesongit. Esimerkiksi äitienpäivä saattaa olla tietyille yrittäjille vuoden parhaita sesonkeja. Tällaisia aloja ovat esimerkiksi kukkakaupat, juhlakattausta tarjoavat ravintolat ja oikein markkinoituna myös kauneushoitolat lahjakortteineen. Sesongin ajoittaminen pelkästään vuoden kiertoon ei kuitenkaan riitä eli yrittäjä ei voi vain kirjoittaa vuosikelloon ”Äitienpäivä” toukokuun kohdalle. On pohdittava päivämäärän tarkkuudella, milloin äitienpäiväkampanja aloitetaan ja lopetetaan. Markkinointia ei kannata aloittaa liian varhain, sillä asiakas ei huomaa mainosta, jota ei koe itselleen ajankohtaiseksi. Liian myöhäinen markkinointi puolestaan johtaa siihen, ettei asiakas ehdi enää tulla asioimaan tai on jo asioinut toisaalla.

Lue lisää »

Yrittäjänä kehittyminen

Yrittäjällä ei ole kehityskeskusteluita, joissa käytäisiin säännöllisesti esimiehen kanssa läpi tulevan vuoden tavoitteita ja onko aiemmin asetettuihin tavoitteisiin päästy. Ei ole ura- tai koulutussuunnitelmia, joissa vuosittain tarkasteltaisiin osaamisen puutteita ja osaamisen kehittämistä. Mutta kyllähän yrittäjäkin voi aivan hyvin laatia sellaisen! Ensin on pohdittava, mitkä asiat ovat vaikeita ja yrittäjänä toimimisen pullonkauloja. Kun kehittämishaasteet on tunnistettu, on tartuttava toimeen ja lähdettävä viemään osaamista seuraavalle tasolle. Tällöin täytyy puntaroida, onko edes järkevää lähteä opettelemaan asiaa itse vai olisiko kannattavampaa ostaa kyseinen palvelu siihen erikoistuneelta toimijalta.

Lue lisää »

Yrittäjäksi ryhtyminen

Yritystoiminnan suunnitteluvaihe alkaa siitä, kun liikeidea on keksitty ja sitä lähdetään viemään konkreettisemmalle tasolle. Pohditaan ketkä voisivat olla potentiaalisia asiakkaita? Ketkä hyötyvät yrittäjän osaamisesta kaikkein eniten? Onko heitä riittävä määrä? Onko heillä maksukykyä? Millainen ostokäyttäytyminen heillä on? Entä millaisia resursseja tarvitaan palvelun/tuotteen tuottamiseksi, esimerkiksi toimitila, koneita, alihankkijoita, työntekijöitä, logistiikkaa, raaka-aineita tai sähköisiä ohjelmia? Mitä nämä maksavat ja mistä ne hankitaan? Mitä on tarkoitus tehdä itse ja mitä ostetaan ulkopuolelta (esim. kirjanpito ja kotisivut)? Millainen markkinatilanne on? Ketkä ovat pahimpia kilpailijoita? Kenen kanssa voidaan toimia yhteistyössä?

Lue lisää »

Yrityksen kasvun haasteet

Hyvän myyjän luokittelusta innostuneena luokittelen yrittäjätkin karkeasti kolmeen ryhmään: 1) Heikkoihin yrittäjiin, jotka uhriutuvat (yritystoiminnan huonosti meneminen johtuu ulkopuolisista tekijöistä, joihin he eivät voi itse vaikuttaa), toimivat harrastelijamaisesti ja lähtökohdat liiketoiminnalle ovat kaikenkaikkiaan huonot. Yrittäjä kituuttaa. 2) Keskivertoyrittäjiin, jotka ovat kovia tekemään töitä, mutta liiketaloudellinen näkemys ja osaaminen puuttuvat, tai ne eivät pääse kehittymään arjen puurtamisen alla. Tulosta pyritään tekemään työn määrällä, joka on loputon tie. Yrittäjä tienaa elantonsa. 3) Huippuyrittäjät, jotka näkevät kokonaisuuksia (eivät ole toimialasidonnaisia, vaan liiketalouden osaajia), ovat aikaansa edellä, joilla on resursseja ja verkostoja, sekä kykyä päästä todellisiin tuloksiin. Kyllä Suomessakin voi menestyä yrittäjänä! Ja menestyksellä tarkoitan myös taloudellista tilannetta, enkä vain pienyrittäjän kokemaa työn iloa.

Lue lisää »

Herkkupala

Työnhakua yrittäjyyden ja kevytyrittäjyyden kasvu tulee mullistamaan. Ei tarvitse olla kovinkaan kummoinen älykkö ymmärtääkseen miksi: jos työnhakija etsii kokopäiväistä palkkatyötä, hänen tulee vakuuttaa työnantaja todella perinpohjaisesti, että hänen osaamisensa ja muut ominaisuutensa ovat niin hyviä, että työnantaja uskaltaa ottaa sen riskin, että palkkaa hänet. Palkkaamisen mukana tulevat vastuut ovat todella suuret ja sitovat. Sen sijaan jos työnhakija tarjoaa omalla y-tunnuksella vain yhtä tiettyä projektia, hänen ei tarvitse vakuuttaa työnantajaa noin perusteellisesti, koska työnantaja sitoutuu tähän henkilöön (yritykseen) vain kyseisen yhden projektin ajaksi. Riski on valtavan paljon pienempi, ja sitä pienentää entisestään se, että yrittäjä vastaa itse velvoitteistaan. Yrittäjä todellakin on herkkupala työmarkkinoilla!

Lue lisää »

Pudotuspeli

Vaikka isossa kuvassa tämä saattaa olla vain markkinatalouden evoluutioon kuuluva asia. On esitetty, että talouskorona vain nopeuttaa jo muutoinkin kuihtuvan kivijalkakaupan kuoleutumista. Että väistämätön olisi tapahtunut joka tapauksessa, mutta nyt asiat vain tapahtuvat pakotettuna ja nopeammalla aikataululla. Onko tämä lopulta vain palvelus? Jos olisin kivijalkayrittäjä, en ottaisi tällaista uutista mieluusti vastaan. Toisaalta olisi varmastikin pakko myöntää, että kuluttajat pärjäävät ainakin tuoteostojen osalta ilman kivijalkaakin. He ostavat nyt jopa päivittäistavarat ja elintarvikkeet verkosta. Yritykset, jotka eivät ole aiemmin suosineet etätyötä, ovat joutuneet nyt pakotettuna sitä harjoittamaan. Ja ehkäpä huomanneet, että se voi jopa toimiakin. Osa saattaa havahtua tosiasiaan, että onko yrityksessä maksettu turhaan kalliista liiketilasta tai lähiesimiehistä, jotka ovat valvoneet asiantuntijatyötä työpaikalla? Talouskorona on pakottanut yrittäjiä toimimaan uudella tavalla. Asiassa on kaikessa karuudessaan jotakin hyvääkin, nimittäin uudistuminen.

Lue lisää »

Segmentointi

Yrittäjä ei voi tarjota kaikkea kaikille – se tarkoittaisi sitä, ettei tarjoa kenellekään mitään. Tyypillisesti parhaana segmentointitapana on valita se asiakaskohderyhmä, joka hyötyy yrittäjän osaamisesta kaikkein eniten. Tämän lisäksi on pohdittava, onko segmentin koko riittävä, millainen potentiaali segmentillä on tulevaisuutta ajatellen ja riittävätkö yrittäjän resurssit segmentin palvelemiseen. Esimerkiksi jos asiakkaat ovat hajallaan pitkin Eurooppaa, se tuo omat haasteensa liiketoimintaan ja erityisesti se lisää kustannuksia. Eli lopulta paras segmentti voikin olla se, joka tuottaa kaikkein pienimmällä panostuksella parhaan katteen.

Lue lisää »

Inbound ja outbound

Inbound-markkinointia puolestaan on näkyvyys, jossa autetaan asiakasta tarjoamalla (maksutta) sellaista tietoutta, joka aidosti auttaa asiakasta tämän ongelmissa. Inbound-kanava voi olla esimerkiksi blogi, jossa jaetaan kaikki yrittäjän pään sisällä oleva tuotetietous ja ammattitaito pieninä palasina eli blogikirjoituksina, ja näin tarjotaan apua asiakkaan ongelmiin napakoina täsmäiskuina. Esimerkiksi valokuvausalan yrittäjä saattaa kirjoittaa blogia tyypillisistä kotikuvaajan ongelmista ja samalla tulee auttaneeksi aiheesta kiinnostuneita tahoja. Mitä useampi tiedonjanoinen kotikuvaaja kirjoituksia lukee, sitä enemmän yritys saa näkyvyyttä. Kirjoituksia kommentoidaan ja jaetaan. Google rakastaa tällaista jatkuvaa uutta sisällöntuotantoa. Jos joku henkilö jaksaisi tutustua kaikkiin yrittäjän kirjoitelmiin, hän saisi varmasti valtavasti apua, eikä ehkä periaatteessa tarvitsisi enää ostaa yrittäjän palveluita, mutta koska asiakas on tyypillisesti malttamaton, hän luultavasti päätyy yrittäjän asiakkaaksi todettuaan, että tämä on alansa rautainen ammattilainen – senhän hän on blogillaan osoittanut. Inbound-ajattelutavan mukaan yrittäjän ei tule pelätä ohjeiden ja vinkkien jakamista. Päinvastoin inbound toimii siten, että yrittäjä tekee osaamisensa näkyväksi, ansaitsee suuren ihmisjoukon luottamuksen ja mitä suuremmaksi tämä kiinnostuneiden ihmisten joukko kasvaa, sitä suuremman näkyvyyden yritys saa. Onnistuessaan tämä johtaa väistämättä siihen, että yrittäjä alkaa saada yhteydenottoja ja myös maksavia asiakkaita – tekemättä inhottavaksi koettua markkinointia tai myyntiä!

Lue lisää »

Kuherruskuukausi

Yritystoiminnan aloittajaa vaivaa monesti melkoinen mielen vuoristorata. Välillä ollaan energisia ja innostuneita; toivoa täynnä. Toisinaan vajotaan syviin syövereihin, jolloin itsetunto on alhaalla ja varma perikato näyttäytyy ainoana mahdollisena toteutuvana vaihtoehtona. Hyvin usein palkkatyöstään irtisanoutunut henkilö kuitenkin kokee jonkinlaisen hykerryttävän ja voimaannuttavan kuherruskuukauden. Tätä ei välttämättä koeta mikäli yritys on perustettu hyvin nuorena, työttömänä, kesken opintojen, perhevapaan tai eläkkeellä. Nämä ovat toki vain omia näkemyksiäni, mutta yhdistän yrittäjyyteen liittyvän kuherruskuukauden nimenomaan palkkatyön jälkeiseen irtisanoutumiseen ja siihen liittyvään vapaudentunteeseen. Kuherruskuukausi on ikään kuin työpaikan kahleista vapautumisen jälkimaininki, jolloin hyvän olon hormonit hyrräävät. Ei tarvitse enää tanssia muiden pillin mukaan. Ei tarvitse enää tavata ikäviä työkavereita, asiakkaita, esimiestä tai ”kaikkea sitä p*skaa”. Ei tarvitse raapata joka aamu kuudelta jäistä tuulilasia ja istua aamuruuhkassa. Voi vain nauttia pitkistä aamuista, lukea kerrankin edes lehden rauhassa ja vaikka vain istua yökkäri päällä tekemättä mitään tai ottaa nokoset jos siltä tuntuu.

Lue lisää »

Palapelin palanen

Luottamus tulee ansaita. Miten se käytännössä tehdään? Niinkin helposti, kuin tekemällä se, mitä on luvattu. Tämän ihmeellisemmästä asiasta ei ole lopulta kyse. Jätä tekemättä se mitä lupasit, tee hommat vähän sinne päin tai liuta suoritettasi aika- tai laatujanalla, niin voit olla varma, että luottamus kärsii. Yksinkertainen asia – ainakin näin teoriassa. Silti erittäin moni yrittäjä toimii siten, että mokaillaan näissä liiketoiminnan perusasioissa harva se päivä edes ymmärtämättä miltä oma toiminta näyttää ulospäin. Ajatellaan, ettei isoa asiakasta häiritse tällaisen pienen asian viivästyminen. Tai ajatellaan, että asiakas on niin pieni, ettei meitä yrityksenä häiritse, vaikka asiakas ei olisi tyytyväinen. Tai ajatellaan, että vika on asiakkaan toiminnassa tai haetaan syyllistä aina jostakin muualta kuin peilistä. Voi kuinka väärässä yrittäjä voikaan olla!

Lue lisää »