Asiantuntijasta konsultiksi

Kun kuulin itseäni kutsuttavan ensimmäisen kerran konsultiksi, säpsähdin hiukan. Konsultti-sanalla oli ollut mielessäni erilainen kuva, enkä kokenut olevani konsultti. Tilanne oli niinkin arkinen, kuin että olin lähettänyt sähköpostia eräälle yritysneuvojalle tapaamisehdotuksen merkeissä, ja hän oli välittänyt viestini eteenpäin kollegalleen, jolle asiani sopisi paremmin tyyliin ”Vastaisitko konsultille?” ja minulle tuli kopio hänen viestistään. Tuolloin omassa mielessäni konsultti tarkoitti henkilöä, jolla on suuryritystausta, joka kulkee puku tai jakkupuku päällä tapaamisissa neuvomassa yritysjohtoa erinäisissä linjanvedoissa. Tuolloisessa mielikuvassani konsultti liikkui suuryritysmaailmassa ja kirjoittaisi myös suuren laskun – kun suurissa ympyröissä liikutaan niin summatkin ovat suurempia. Koin itse pienyritysten ja yrittäjäksi ryhtyvien kanssa työskennellessäni olevani kaukana konsultista. En aja uudella kalliilla autolla tai pukeudu aina prässihousuihin. Päivälaskutuksenikin ovat satasissa, eivät suinkaan tuhansissa euroissa.

Tässä sähköpostiviestissä kuulin ensimmäisen kerran olevani konsultti.

Mutta jos minutkin mielletään konsultiksi(!) niin mikä sitten oikein on konsultti? Wikipedia on aikalailla samoilla linjoilla kanssani https://fi.wikipedia.org/wiki/Konsultti kertoen että konsultti on yleensä juurikin liikkeenjohdon asiantuntija. Englanninkielen sana consulting kertoo neuvonantamisesta. Voiko konsultti siis olla kuka tahansa henkilö, jolla on sen verran tietoa tai taitoa, että hän voi antaa toisille neuvoja ja laskuttaa siitä?

Yrittäjyyden kouluttajan roolissa olen kouluttanut myös tiiviitä ”asiantuntijasta konsultiksi”-koulutuksia mm. hankkeille ja työllisyydenhoitoon. Näitä koulutuksia on tulossa muutamille paikkakunnille myös ensi vuonna. Ajatuksena on se, että kun henkilöllä on asiantuntemusta omasta aihealueestaan, miksei hän paketoisi osaamistaan myytäväksi tuotteeksi liikeideaa pohtiessaan. Asiantuntemus voi olla oikeastaan minkä alan osaamista tahansa; liiketalouden, tekniikan, hoiva-alan, luovan alan tai mitä ikinä onkaan. Osaamista on oltava riittävästi, jotta sillä on arvoa. Ja arvoa osaamisella on silloin kun siitä ollaan valmiita maksamaan (joko palkkaa tai laskutuksena). Osaamisen on myös oltava ajankohtaista, jotta sillä on kysyntää. Mikäli henkilö näkee yhteyden oman osaamisensa ja kysynnän välillä, on hyvinkin mahdollista että osaamisesta voidaan rakentaa yritystoimintaa.

Omistan nahkaisen salkun. Tekeekö se minusta konsultin? 😉

Tyypillinen asiantuntija omaa vuosien työtaustan, vaikka toki poikkeuksiakin on, ja usein hänellä on myös vankka koulutustausta. Pitkä työura johtaa toisinaan valitettavasti oman osaamisen myyntitaitojen heikkenemiseen. Toki myös työssäollessaan omaa osaamista kehitetään ja kehittyväthän taidot väkisinkin työtä tekemällä, ja työssäollessa osaamista myydään ihan huomaamatta kollegoille, esimiehelle, asiakkaille ja sidosryhmille. Pätkätyöt kuitenkin luovat mielestäni pitkää työuraa enemmän myynnillisyyttä oman osaamisen kauppaamiseen. Uutta työtä etsiessä joutuu pohtimaan uudelleen ja uudelleen millainen tyyppi on ja miten omaa osaamista voi soveltaa erilaisiin avoimiin työtehtäviin, koska harvoin on tarjolla aivan identtisiä asiantuntijatehtäviä. Työtä hakiessa joutuu tuomaan aktiivisesti itseään ja taitojaan esille. Myynnillisyys onkin yksi konsulttiyrittäjyyden tärkeimmistä edellytyksistä. En tarkoita myynnillisyydellä kovaäänisiä ja tyrkkyjä myyntitykkejä, vaan taitoa ottaa yhteyttä potentiaalisiin asiakkaisiin, tapaamisten sopimista ja kykyä tuoda tapaamisissa esille miten voisi olla potentiaaliselle asiakkaalle hyödyksi.

Mitä konsulttiyrittäjyys sitten vaatii? Toki yrittäjän velvoitteet on täytettävä. On hankittava y-tunnus. Jokaisella konsulttiyrittäjällä on toki olemassa toimiala. Yrityksen päätoimiala on määriteltävä yritystä perustettaessa Kaupparekisteriin. Päätoimiala määräytyy sen mukaan, mitä konsultti pääasiassa tekee eli mistä hän laskuttaa. Oman yritykseni päätoimiala on koulutus, koska siihen minulla on vankka osaaminen ja ammattitaito. Yrittäjän on huolehdittava myös yel-vakuutuksesta, kirjanpidosta, arvonlisäverojen ja verojen maksamisesta. Velvoitteita on kuitenkin hyvin vähän ja usein suurella yleisöllä on käsitys yrittäjyydestä varsinaisena sääntöviidakkona ja kurimuksena, mikä ei suurelta osin pidä paikkaansa. Vinkkaisin yrittäjyydestä haaveilevia eri alojen asiantuntijoita pohtimaan tämän postauksen otsikkoa eli ”asiantuntijasta konsultiksi”: jos osaamisesi on sitä luokkaa, että voit olla jollekulle (riittävän suurelle joukolle) hyödyksi ja tämä joukko on valmis maksamaan osaamisesi tuomasta hyödystä, harkitse yrityksen perustamista. Oman asiantuntijuuden myyminen ei vaadi suuria yleensä suuria investointeja. Mikäli omistat jo auton, tietokoneen ja puhelimen, pääset alkuun jopa pelkillä käyntikorteilla. Mikäli konsultointisi vaatii esim. suunnitteluohjelman tai järeämmän tietokoneen, tee alustava listaus kustannuksista esim. Exceliin. Muutaman tonnin kulut pystyy maksamaan ilman ulkopuolista rahoitustakin. Finnveraa voi pyytää mukaan vähintään 10000€:n investointeihin ja pankin kanssa voi neuvotella myös erisuuruisista lainasummista. Rahoitus voi myös koostua usean eri rahoittajan panoksesta. Konsulttiyrittäjyys on investoinneiltaan kuitenkin aivan minimaalisella tasolla verrattuna esim. tuotannollisen alan yrityksen perustamiseen ja usein konsultiksi voi lähteä parin sadan tai parin tuhannen euron kuluilla. Toimistoa ei tarvita, jos voit työskennellä kotoa käsin tai jos liikut asiakkaiden luona. Markkinointiin voit investoida haluamallasi tavalla (logo, ilme, kotisivut, käyntikortti), mutta aina ei edellytetä edes näitä.

Yhä useampi työnhakija ja asiantuntija törmää nykyään ja entistä enemmän tulevaisuudessa siihen, että hänen on voitava laskuttaa työstään. Työnantajat eivät aina halua tai pysty palkkaamaan asiantuntijoita esim. lyhytaikaisiin projekteihin. Heille olisi paljon helpompaa ja yksinkertaisempaa, jos asiantuntija voisi kirjoittaa laskun. Laskuttaa voi esim. laskutuspalveluiden kautta, kuten Eezy ja Ukko (näistä tulee myöhemmin oma postaus) tai oman y-tunnuksen kautta. Yksittäisiä, pienimuotoisia keikkoja voi tehdä verottajan ohjeistuksen mukaan ilman y-tunnustakin, mutta toiminnan on oltava tällöin harrastelua, tulojen jäätävä alle 10 000 euroon vuodessa ja tulot on merkittävä omaan henkilökohtaiseen veroilmoitukseen kohtaan ”muut ansiotulot”, jolloin niistä verotetaan. Jos on epävarma tarvitaanko y-tunnus, kannattaa pirauttaa verottajalle ja kysyä.

Yrittäjäkursseilla osallistujat ovat pääosin perinteisten toimialojen yrittäjäksi ryhtyviä; kuten rakennusala, hoiva-ala, kauneudenhoitoala jne, mutta yhä useampi asiantuntijakin haaveilee yrittäjyydestä ja pohtii irtisanoutuako työstä ja hyppäisikö rohkeasti yrittäjäksi. Asiantuntijoiden palkkataso on usein peruspalkansaajaa korkeammalla tasolla, mikä ymmärrettävästi tuo taloudellista turvaa yrittäjyyttä paremmin. Asiantuntijatyössä on usein myös hyvät tukipalvelut, kuten johtaja hoitaa johtotehtävät, sihteeri tai assistentti juoksevat asiat, talousosasto kirjanpidon, laskutukset, matkalaskut jne, mutta pienyrittäjänä konsultin on huolehdittava itse näistä kaikista tai ainakin osattava ulkoistaa näistä osa, mutta kaikki ulkoistaminen toki maksaa. Oman osaamisen hinnoittelu on myöskin oma haasteensa. Suurin kynnys tuntuu olevan kuitenkin myynti. Oman alansa spesialistit eivät useinkaan koe osaavansa myydä. Maksavia asiakkaita on kuitenkin pakko olla, jotta yritystoiminta kannattaa. Mutta! Asiantuntijat toimivat usein verkostoissa, eikä jokainen suinkaan hanki omia asiakkaitaan itse. Asiantuntija voi myös toimia isompien toimijoiden alihankkijana erikoistuen vain omaan erikoisalaansa ja laskuttaa vain tekemästään työstä. Se mitä konsultti tienaa, riippuu monesta asiasta: toimiala, oman asiantuntijuuden arvottaminen, kilpailutilanne, asiakkaiden lukumäärä ja asiakkaiden maksukykykin. Väittäisin silti, että jos asiantuntijuus on kovan luokan osaamista, josta asiakas aidosti hyötyy, on hän siitä myös valmis maksamaan. Jos vain uskallat pyytää oikeaa hintaa!

Konsulttiyrityksen voi usein aloittaa pienillä kuluilla. Tietokoneella ja puhelimella pääsee jo pitkälle!

Nämä kaikki ajatukset syntyivät tänään kun kävin tänään keskustelemassa Tampereella Uratehdas-hankkeen toimijoiden kanssa korkeakoulutettujen työttömien yrittäjyysajatuksista ja niihin liittyvistä haasteista. Haluaisin kannustaa kaikkia lukijoita ainakin pohtimaan yrittäjyyttä yhtenä vaihtoehtona. Haaveiluhan ei mitään maksa. Meillä ihmisillä on taipumusta olla usein ihan itse pahimpia unelmiemme tappajia ja itsemme lannistajia. Omalta kohdaltani voin todeta, että olen konsultti tai en, yrittäjyydessä on niin paljon hyviä puolia etten ainakaan tässä hetkessä vaihtaisi yrittäjyyttä palkkatyöhön. Tässäpä ajatuksia pohdittavaksi 😉

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *