Elämän vuosi-inventaario

Näin vuoden lähestyessä loppuaan on aika pohtia mennyttä vuotta ja erityisesti suunnata tulevaan. Elämän vuosi-inventaario-termin bongasin vuosi tai pari sitten Savon Sanomista (pahoittelen, en muista kirjoittajan nimeä) ja se on mielestäni niin mainio, että halusin lainata sitä blogiin. Mitä elämän vuosi-inventaario tarkoittaa yrittäjän elämässä?

Inventaariollahan tarkoitetaan yrityskielessä sitä, että lasketaan vaihto-omaisuuden eli myytäväksi tarkoitetun varaston arvo tilinpäätöstä ja sitä kautta verotusta varten. Jokainen kauppias laskee jokaisen myytävän muropaketin ja pastillirasian. Inventaareja tehdään pitkin tilikautta, mutta erityisesti se liittyy tilikauden päättymiseen. Inventaario-sanaa käytetään myös yksityiselämässä muutosten yhteydessä. Asunnosta toisen muuttava ihmettelee tavaroitaan pakatessaan, mitä kaikkea omistaakaan. Osan voi heittää pois, osan voi myydä kirppiksellä ja tarpeelliset tai tunnearvoa omaavat esineet pakataan mukaan uuteen elämänvaiheeseen. Inventaario tehdään myös kuolinpesässä. Edesmenneen henkilön omaisuuden arvo on laskettava verotusta varten. Kun omaiset käyvät läpi henkilökohtaisia tavaroita, se herättää monenlaisia tunteita. Mitä läheisempi ja rakkaampi poisnukkunut omainen on ollut, sitä vaikeampi inventaarion hetki on. Kaikesta ei voi, eikä pidä luopua. Osan tavaroista voi jättää muistoiksi.

Inventaario liittyy siis aina tietyn ajanjakson päättymiseen. Hmm, mitähän uusi vuosi tuo tullessaan? Arvailun sijaan valveutunut yrittäjä voi laatia vuosisuunnitelman, joka pitää sisällään kassabudjetin ja markkinointisuunnitelman. Hän huomioi toimialansa sesongit ja hiljaiset ajat. Ostot tehdään oikea-aikaisesti ja markkinointiponnisteluilla pyritään lisäämään erityisesti hiljaisten aikojen myyntiä. Kaikkeen ei voi itse vaikuttaa, mutta tartu niihin asioihin, joihin voit ja vietä vaikka yksi joulun välipäivä suunnitellen tulevaa. (kuva: Pixabay)

Millainen yrittäjän oman elämän vuosi-inventaario sitten voisi olla? Yrittäjän olisi hyvä pysähtyä hetkeksi ja pohtia syntyjä syviä:

-On hyvä luoda katsaus menneeseen vuoteen. Miten yrityksellä on mennyt ja miksi näin? Oliko taloudellinen tilanne hyvä vai heikko? Jos vuosi on ollut vaikea, löytyvätkö syyt toimintaympäristöstä vai yrittäjästä itsestään? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Saavutettiinko asetetut tavoitteet?

-Entä yrittäjän oma elämä? Miten kulunut vuosi meni? Oliko se tasaisen rauhallinen vai tapahtuiko pienempiä tai suurempia mullistuksia? Oliko vuosi vaikea vai täynnä onnea? Mistä tulet muistamaan menneen vuoden?

-Entä tuleva vuosi? Oletko asettanut yritystoiminnallesi tavoitteita? Ilman tavoitteitahan eteneminen on ajelehtimista. Sattumalle on hyvä antaa mahdollisuus, mutta ”sattuma suosii valpasta mieltä”-sanonta ei ole syntynyt tyhjästä. Yrittäjä valpastuu toiminnassaan, kun tavoitteet ovat kirkkaina mielessä. Yllättävän harva pienyrittäjä tuntuu asettavan itselleen tai liiketoiminnalleen minkäänlaisia tavoitteita tai tavoiteltavaa. Ihmettelen miksi näin? Ja kun asetetaan tavoitteet, niiden on hyvä olla mitattavia eli samalla on pohdittava mittareita. Muutoin ei tiedetä, onko tavoitteet saavutettu.

-Ja koska etenkään pienyrittäjän yritystä ja yrittäjää ei voi erottaa toisistaan, on hyvä pohtia myös tulevaa vuotta omalta henkilökohtaiselta kannalta. Mitä teen paremmin kuin viime vuonna? Haastanko itseäni oppimaan jotakin uutta? Mitä asioita pidän niin tärkeänä, että järjestän niille aikaa? Näissä asioissa kannattaa keskittyä niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa.

Tavoite nro 1
Yritystoimintaa leimaa tavoitteellisuus jo ihan lähtökohtaisesti. Yrityksen tarkoitus on tuottaa voittoa. Piste. Eli tavoite numero ykkösen on oltava kannattava liiketoiminta. Yritys voi toki olla olemassa muitakin asioita varten: se voi olla yrittäjälle keino toteuttaa itseään, keino siihen, että yrittäjä voi tehdä sitä mistä tykkää, jatkaa suvun perinteitä tai mitä ikinä onkaan. Mutta taloudellisesti kannattavaa sen tulisi olla. Kannattava liiketoiminta voi tarkoittaa eri yrittäjille eri asiaa: toinen on tyytyväinen, että saa hieman voita leivän päälle, kun toinen tavoittelee tuhansien eurojen kuukausituloja. Kannattavuuden mittarit jokainen asettakoon itse. Kunhan myynnillä katetaan kulut ja yrittäjä saa itselleen oman tulotavoitteensa, on toiminta kannattavaa. Helpoin mittari kannattavuuteen ovat eurot. Eikä suinkaan liikevaihdon eurot, vaan ne eurot, jotka jäävät viivan alle.

Muitakin kovia arvoja voi asettaa ensi vuoden tavoitteeksi, kuin vain voiton. Edessä voi olla rahaa vaativia investointeja, jotka voivat koneita, laitteita, aineetonta omaisuutta (kuten vaikka verkkokauppa), yritysosto tai vaikka muutto uusiin tiloihin. Yrittäjän kovalla työllä ansaitsemat eurot pitäisi saada tuottamaan, mutta miten? (kuva: Pixabay)

Tavoite nro 2
Eurot ovat kova arvo yritystoiminnan mittaamiselle. Pehmeitä arvoja ovat henkisemmät arvot, kuten yrittäjän tyytyväisyys yritystoimintaansa. Tyytyväisyys syntyy monesta eri asiasta. Tärkein lienee se, että henkilö viihtyy yrittäjänä ja on motivoitunut jatkamaan. Yrittäjän työ on varmasti monipuolisempaa ja haastavampaa kuin yksikään perinteinen palkkatyö, ja monitaituruus ja paineensietokyky ovat usein koetuksella. Riskin ja epävarmuuden kanssa on opittava elämään (niiden lieventämiseen on olemassa keinoja). Etenkin alkutaipaleen haasteet saattavat tuntua ylitsepääsemättömiltä. Mutta vastapainona vaikeuksille yrittäjyyteen kuuluu usein myös huikeita onnistumisen tunteita! Nämä voivat liittyä tyytyväisen asiakkaan palautteeseen, haastavan työn valmiiksi saattamiseen, pitkään tavoitellun asiakkaan kanssa solmittuun sopimukseen tai ihan vain ylpeyteen omasta yrityksestä. Tällaisia pehmeitä arvoja on vaikeaa mitata. Selkein mittari on se, että yrittäjyys on edelleen se oma juttu, jota haluaa tehdä, eikä jatkuvasti tunnu siltä, että yritystoiminnasta on enemmän harmia kuin hyötyä. Mitä motivoivia tavoitteita voisi asettaa seuraavalle vuodelle?

Yrittämistä leimaa konkurssin pelko. Toisinaan vastaan tulee yrityksiä, joilla menee todella huonosti. Mutta yrittäjä jaksaa olla optimisti, luottaa tulevaan ja uskoo selviävänsä. Mihin kannattaa vetää raja? Missä vaiheessa ei kannata enää yrittää, vaan olisi järkevämpää lakkauttaa yritys ennen kuin velkaa on liikaa? Yrittäjiä leimaa uskomaton (jopa liiallinen) sisu ja sitkeys. (kuva: Pixabay)

Tavoite nro 3
Yritystoiminnan nostaminen seuraavalle tasolle. Mitä se voisi tarkoittaa omassa yrityksessäsi? Se voi olla ensimmäisen työntekijän palkkaaminen, joka on iso askel yksinyrittäjälle. Tai se voi olla kansainvälistyminen. Tai omien liiketilojen hankkiminen. Uuden koneen hankinta. Oman verkkokaupan avaaminen kivijalkamyymälän kylkeen. Tai mikä tahansa yrittäjälle ja yritykselle iso asia, jonka odotetaan tuovan liiketoimintaan uutta nostetta. Näillä asioilla on myös henkinen merkityksensä; mikäli yritystoiminta pysyy tasaisen muuttumattomana, siitä häviää viehätys ja yrittäjä ikään kuin lakkaa yrittämästä. Hän vain ”käy töissä” omassa yrityksessään. Uusiutumalla yrittäjä myös motivoi itseään ja yrittämisen mielekkyys säilyy. Tosin on tässä sekin pointti, että yritystoiminnan nostaminen uudelle tasolle edellyttää usein investointeja, jotka taas edellyttävät monesti lainan ottamista. Laina jos mikä ajaa yrittäjää tekemään ahkerammin töitä.

Yrittäjät vaikuttaisivat uskovan yksittäisen investoinnin parantavan yrityksen tilaa merkittävästi ihan vain itsestään. Kun investoidaan koneeseen, ei huomioida, että jos tuotanto kasvaa, tarvitaan lisää käsipareja, myyntiä tai pakkaajia. Investoidaan verkkokauppaan, muttei investoida sen näkyvyyteen. Investoidaan milloin mihinkin, mutta investoinneista ei saada täyttä tehoa irti, sillä investointi vaatii tuottaakseen paljon muutakin panostusta. (kuva: Pixabay)

Tavoite nro 4
Epäkohtiin puuttuminen. Jokaisessa yrityksessä on heikkouksia. Ne voivat liittyä periaatteessa mihin tahansa yritystoiminnan osa-alueeseen. Heikkoudet ovat usein aikasyöppöjä ja samalla myös rahasyöppöjä. Kannattaa pohtia, mitä tällaisia toimintoja omassa liiketoiminnassa on? Käyttääkö yrittäjä johonkin tuottamattomaan toimintaan suuren osan työajastaan? Syntyykö yritystoiminnassa hävikkiä? Tai helpottuisiko jokin yrityksen perustoiminto investoinnilla tai ihan vain rutiineja muuttamalla? Joskus ulkopuolisen henkilön on helpompi havaita nämä epäkohdat. Yrittäjien kannattaa siis vaihtaa ajatuksia keskenään ja myös yli toimialojen.

Tavoite nro 5
Yrittäjän itsensä kehittyminen ja uuden oppiminen. Koska yrittäjä itse on yrityksen tärkein voimavara, ei kannata unohtaa investointia itseensä. Uusi koulutus tai jokin muu tapa hankkia lisää osaamista on mainio tapa investoida itseensä. Sosiaalisessa mediassa on kiertänyt kuluneena vuonna toinen toistaan kiinnostavampia haasteita, joista jokainen voi valita itselleen mieluisimman. Esimerkiksi ”10 kirjaa 10 päivässä” on yksi konkreettinen yrittäjälle sopiva haaste (tosin ehkä venyttäisin itse tuota aikarajaa kirja per kuukausi). Isojen yritysten johtajat tunnetusti huolehtivat sekä fysiikastaan (kuntoilemalla säännöllisesti), että pääkopastaan (seuraamalla sanomalehtiä ja lukemalla johtamisen, liiketalouden ja oman toimialansa kirjoja). Miksei pienyrittäjä voisi tehdä samaa? Ottaa ensi vuoden haasteekseen kävelylenkin tai treenin pari kertaa viikossa ja lukea alkuun vaikka itseä kiinnostavan merkkihahmon elämäkerran? Kun yrittäjä ei sammaloidu, pienenee myös yritystoiminnan sammaloitumisen mahdollisuus.

Tässä on jo määrällisesti enemmän tavoitteita, kuin yrittäjän kannattaa itselleen asettaa. Tavoitteitahan ei pidä asettaa tavoitteiden vuoksi, vaan sen vuoksi, että ne niiden saavuttaminen parantaa tilannetta nykytilaan verrattuna. Jos tavoitteet ovat liian kovia, ne tuntuvat saavuttamattomilta, ja tulee olo, että turha niitä on edes tavoitella. Parhaat tavoitteet ovat himpun verran helppoa vaikeammat 😊 Jos tavoitteen saavuttaminen on varmaa, on tavoite liian helppo. Aseta tavoite siis hivenen korkeammaksi, jotta epävarmuuden tunne säilyy ja kilpailuhenki herää. Näin motivaatio pysyy yllä. Voit myös asettaa itsellesi välitavoitteita. Esimerkiksi 600 000 euron liikevaihto on helpompi ymmärtää, kun palastelee sen vuosineljänneksiin ja lisäksi konkretisoi, mistä palasista myynti koostuu.

Menestyvä yrittäjä seuraa toimintaympäristöään ja jopa ennakoi muutoksia. Eli yritystoiminnan ei pidä olla aina samanlaista ja muuttumatonta. Sen kuuluukin muuttua, jotta pysytään ajan hermolla. Yrittäjä, seuraa siis mitä maailmalla tapahtuu! (kuva: Pixabay)

Yrityksen tavoitteita on hyvä pohtia myös hieman pidemmällä aikajänteellä kuin vain yksi vuosi. Viisi vuotta on hyvä pidemmän aikavälin tavoite. Millainen yritykseni on viiden vuoden kuluttua? Mitä se tuottaa? Ja miten? Yrittäjän kannattaa myös visioida. Visio voi olla jossakin kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden päässä tai välttämättä sitä ei koskaan edes saavuteta, mutta sitä kohti pyritään.

Nyt vuoden vaihtuessa on hyvä hetki pysähtyä hetkeksi pohtimaan oman elämän vuosi-inventaariota. Mitä on tullut tehtyä? Entä ensi vuosi; mitä tulevaisuus tuo tullessaan? Jos oikein syvälliseksi heittäydytään, niin tärkein taito on kuitenkin olla läsnä nykyhetkessä, ei menneessä tai tulevassa, vaan tässä ja nyt. Toivotan kaikille blogin lukijoille hyvää joulun aikaa!

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *