Eyes on the prize

 

Miltä tuntuisi olla työntekijänä yrityksessä, jossa johdolla ei ole mitään käsitystä, miksi kyseistä yritystä pyöritetään? Kyseessä tuskin on Vuoden paras työpaikka-finalisti. Todella moni pienyritys toimii juuri näin. Yrittäjällä ei ole hajuakaan, mitkä ovat hänen oman yritystoimintansa tavoitteet. Ja koska toiminnalla ei ole tavoitteita, on mahdotonta toimia suunnitelmallisesti (kohti tavoitetta, jota ei ole olemassakaan). Yritystä pyöritetään, koska se sattuu olemaan olemassa.

 

Yritystoiminta ilman päämäärää on ajelehtimista. Yritystoiminnan tavoitteen asettaminen riippuu yrittäjän arvoista. Toiset arvostavat rahaa, toiset vapaa-aikaa, ja toisille mieluinen tekeminen on se pääasia. Toisten tavoitteena on muuttaa maailmaa ja toiset haluavat ilahduttaa asiakkaita. Toisille on sydämen asia suojella luontoa, eläimiä tai auttaa kehitysmaiden lapsia. Mitä sinä arvostat? Tavoitteen toteutuminen ei aina ilmene selkeästi ja usein nälkä kasvaa syödessä, mutta tavoite on hyvä tavoite, kun se on yrittäjän mielestä tavoittelemisen arvoinen. (kuva: Shutterstock)

 

Yritystoiminnan, erityisesti osakeyhtiön, ensisijainen tarkoitus on tuottaa omistajilleen voittoa. Ei ole ollenkaan harvinaista, että pienyrittäjillä tämä yrityksen olemassaolon tarkoitus hämärtyy tai jopa painuu unholaan. Tavoitteet ikään kuin hautautuvat arjen kiireiden alle. Pienyrittäjän olisikin hyvä tarkastella säännöllisesti omaa yritystoimintaansa ulkopuolisen silmin. Huomio tulisi kiinnittää erityisesti näihin asioihin:

  • Toiminnan kannattavuus
  • Oma ajankäyttö suhteessa saatuun hyötyyn
  • Yritystoiminnan tulevaisuus (toimintaympäristön muutokset)

 

Näihin asioihin siksi, että ne ovat kaikki pienyrittäjän liiketoiminnan menestymisen kulmakiviä. Eikä riitä, että tunnistaa nämä päätason kehittämiskohteet, vaan on porauduttava kuhunkin teemaan syvemmälle ja kaivettava esiin syitä ja seurauksia. Esimerkiksi jos yrittäjä (tai yrittäjän läheinen) kokee, ettei ajankäyttö ole enää hallinnassa, on syytä pohtia, miksi näin? Kaikilla meillä on aikaa täsmälleen saman verran: vuorokaudessa 24 tuntia ja viikossa 168 tuntia. Ajankäytön perimmäinen syy lienee arvoissa: yrittäjä käyttää aikaansa asioihin, joita arvostaa. Mikäli tämä on jonkun mielestä täyttä puppua, on syytä punnita omia arvojaan: Jos arvostan perhettäni enemmän kuin työtäni eli yritystäni, miksen järjestä työasioitani siten, että aikaa jää perheelle? Yrittäjällä kun on täysi vapaus päättää itse minkä verran tekee työtä. Markkinat sanelevat usein työajat, mutta palveluaikoja on mahdollista supistaa tai rajata. Joskus voi jopa sanoa ”ei”.

 

Yrittäjän on syytä poimia kustakin epäkohdasta suurimmat ja tärkeimmät kehittämisen kohteet. Ajankäyttöä pohdittaessa on tartuttava ensimmäisenä aikasyöppöihin. Sama pätee kannattavuuteen. Aivan kuten ajan hukkaantumisen kanssa, on selvitettävä minne raha hukkaantuu. On myös tarkasteltava tuleeko rahaa sisään riittävä määrä. Ovatko hinnat oikealla tasolla? Onko yrittäjältä jäänyt ehkä jotakin huomioimatta hinnoittelussaan? Kuljetuskulut, myynnin kulut tai yritystoiminnan yleiset hallinnointikulut? Kaikkea ei kannata yrittää korjata kerralla, vaan kehittämisessä tulee keskittyä yhteen tai korkeintaan muutamaan kehittämiskohteeseen kerrallaan. Järkevintä on aloittaa suurimmasta ongelmasta, sillä sen korjaaminen vaikutta yleensä myös muihin ongelmiin positiivisesti.

 

Mikäli yrittäjä ei ehdi tai osaa etsiä itse näitä kehittämisenpaikkoja, ei hätää, tarjolla on monenlaista apua. Esimerkiksi Ely tarjoaa kehittämispalveluita. Yksi näistä on konsulttiapu. Konsulttipäivän hinnaksi jää valtion tukemana vain 300 € päivä, ja päiviä voi käyttää muutamasta jopa viiteentoista vuoden aikana. Konsultit ovat Elyn kilpailuttamia asiantuntijoita. (kuva: Shutterstock)

 

Yritystoiminnan tavoite on siis tuottaa omistajalleen voittoa. Ilman tavoitteen asettamista se ei välttämättä onnistu. Toisinaan jo yritystoimintaa suunnittelevan henkilön kanssa keskustellessa paljastuu huolestuttavia asioita:

– Motiivit yrityksen perustamiselle ovat epäselvät

– Yrittäjäkandidaatilla ei ole käsitystä tulevan toimialansa lainalaisuuksista

– Yrittäjäkokelas tuntee suurta vastenmielisyyttä asiakaspalvelua tai myyntityötä kohtaan

– Henkilö jopa vieroksuu ajatusta yrittäjänä toimimisesta

 

On totta, että yritys on pelkkä väline. Se voi olla väline mieluisan työn tekemiselle, asiakkaiden auttamiselle tai rahan tekemiselle. Mutta mikäli yrittäjä ei tiedä, miksi on lähdössä yrittäjäksi, ollaan heikoilla jäillä. Yrittäjyyden tulisi olla aina tavoitteellista toimintaa.

 

Yrittäjyys on nyt nouseva trendi. Työmarkkinoiden ennustetaan muuttuvan entistäkin enemmän pienyritysvaltaisempaan suuntaan. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilö voi olla esimerkiksi osa-aikaisessa palkkatyössä ja samanaikaisesti sivutoimisena yrittäjänä, joka laskuttaa työstään. Roolit voivat myös vaihdella vuodesta toiseen. Valitettavasti valtiovalta ei ole pysynyt tässä muutoksessa mukana ja yrittäjätitteli on toisinaan ongelmallinen sosiaaliturvan kannalta. (kuva: Shutterstock)

 

Moni yksinyrittäjä kertoo, ettei ole yrittäjä vain taloudellisen tuoton vuoksi. Nämä henkilöt ovat usein omalle toimialalleen omistautuneita. Eräs tatuointiyrityksen perustaja sanoi tekevänsä tatuointeja oli yritystä tai ei. Hänellä ei ollut vielä yrittäjäidentiteettiä, vaan erityisen vahva tatuoijan identiteetti. Hänelle sillä ei ollut niin suurta merkitystä, paljonko hän sai rahaa tatuointien tekemisestä. Hän vain halusi tatuoida, koska se oli hänen intohimonsa.

 

Toisinaan mediassa revitään otsikoita yrittäjistä, jotka tienaavat todella vähän. Elämä köyhyysrajan alapuolella ei liene kenenkään tavoite, mutta on otettava huomioon, että kaikki eivät tavoittele suurta palkkaa. On paljonkin ihmisiä, myös yrittäjiä, jotka eivät ajattele ”kapitalistin” aivoilla. Nähdäkseni erityisesti luovilla aloilla ja hoiva-alalla yritystoiminnan tarkoitus voi olla jokin muukin kuin raha. Ja se on toki sallittua. Mikäli yrittäjä on kuitenkin vasten tahtoaan pienituloinen, vaikka kuinka ponnistelisi yrityksen kannattavuuden parantamiseksi, on täysin sallittua, ellei jopa suotavaa ottaa vastaan tarjolla olevaa apua: Yrityskummitoimintaa, yritysneuvontaa, oman kotikunnan elinkeinopalveluita, yrityssparrausta, konsulttiapua, erilaisten hankkeiden tarjoamaa apua ja koulutusta.

 

 

Keep your eyes on the prize. Mikä ikinä onkaan yrittäjän tavoitteena, fokus on syytä suunnata sitä kohti. Jos yrittäjä haluaa leppoisamman arjen, mutta myös kohtuulliset tulot, tämä kombo ei synny päämäärättömän haahuilun tuloksena. Voitto maistuu makealta, kun se on saavutettu omalla työllä. (kuva: Shutterstock)

 

Miten sitten yritystoiminnasta saisi tavoitteellisempaa? Tavoite sinänsä on suhteellisen helppo lyödä lukkoon. Esimerkiksi tavoitteena voi olla 300 000 euron liikevaihto tai 30 000 euron tulos. Haaste onkin se, miten yrittäjä suunnittelee askelmerkkinsä tavoitteen saavuttamiseksi. Hyvä konkreettinen keino on liiketoimintasuunnitelma. Moni yritystoimintaa suunnitteleva laatii suunnitelman yrittäjäkoulutuksessa tai yritysneuvojan avustuksella. Tämän jälkeen suunnitelma jää valitettavan usein pölyttymään. Itse suosittelen avaamaan suunnitelman vähintään kerran vuodessa vaikkapa hallituksen kokouksen tai toiminimiyrittäjillä tilikauden vaihtumisen yhteydessä. Suunnitelma kannattaa lukea läpi ja pohtia, pääsinkö aiemmin asettamiini tavoitteisiin?

 

Liiketoimintasuunnitelman ideana on kuvata yrityksen tulevaa toimintaa. Aloittamisvaiheessa se kuvaa yrityksen ensimmäistä toimintavuotta tai tilikautta. Tekstissä voi olla häivähdys muutaman vuoden päähänkin asetetuista tavoitteista. Toimivalla yrityksellä suunnitelman tulisi kuvata samoin vähintäänkin seuraavaa tilikautta, mutta myös 3-5 vuoden strategisia tavoitteita sekä pitkän tähtäimen visiointia. Liiketoimintasuunnitelma kertoo mitä tavoitellaan? Ja ennen kaikkea se kertoo ne konkreettiset toimet, joilla tavoitteet saavutetaan.

 

Miten elefantti syödään? Pienissä paloissa. Jos yritystoiminnan tavoitteena on olla Suomen paras ja suurin toimija vuoteen 2023 mennessä, kannattaa laatia konkreettinen liiketoimintasuunnitelma tavoitteen saavuttamiseksi. Vaikka tavoite olisi vaatimattomampikin, ilman suunnitelmaa on vaikea pysyä ruodussa. Ja toisaalta suunnitelmasta ei ole mitään hyötyä, ellei se ole yrityksen arjessa mukana. Ilman suunnitelmallisuutta yrittäjän on hyvin vaikeaa pitää katseensa kohti tavoitetta. Kiire tappaa luovuuden ja pahimmillaan yritystoiminnasta tulee luovimista. (kuva: Shutterstock)

 

Liiketoimintasuunnitelma voi olla vapaamuotoinen dokumentti, jossa yrittäjä on purkanut asettamansa tavoitteen käytännön tekemiseksi. Esimerkiksi markkinointiin liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi kannattaa kirjata hyvinkin tarkasti:

  • Mitä markkinoinnilla tavoitellaan? (mitattavat tavoitteet)
  • Käytettävissä oleva rahamäärä (rehellisesti – tämä tehdään vain itselle työkaluksi)
  • Kohderyhmät
  • Kanavat, joilla kohderyhmät tavoitetaan?
  • Mikä on markkinointiviestin pääsanoma? Eli mitä haluat viestiä ulospäin?
  • Miten markkinointitoimet ajoittuvat tilikaudelle? (hyvä apu on vuosikello tai aikajana)
  • Kuka markkinoinnin toteuttaa käytännössä?
  • Miten tuloksellisuutta mitataan?

 

Yrittäjän tulee kirjata samaan tapaan yritystoiminnan suurimpien epäkohtien/kehittämiskohteiden korjaamisen toimenpiteet. Ei liikaa, eikä liian vähän, vaan sen verran, kuin hänen on mahdollista toteuttaa suunnitelma käytännössä. Kuten todettu, parempi korjata yksi iso ongelma, kuin pyrkiä korjaamaan monta pientä.

 

Urheilija treenaa, palautuu ja huolehtii ravinnostaan, jotta saavuttaisi tavoitteensa kilpailussa. Yrittäjän tulisi tehdä samoin. Edetä suunnitelmallisesti kohti tuloskuntoa pärjätäkseen markkinoilla. (kuva: Unsplash)

 

Harha-askeleet ja tehottomat työpäivät eivät onneksi kaada kehittämistyötä, sillä tässäkin asiassa kokonaisuus ratkaisee. Yrittäjän tulee olla itselleen armollinen. Elämässä on paljon muutakin ja sattumallakin on usein sormensa pelissä. On kuitenkin hyvä pitää tavoite kirkkaana mielessä ja miettiä jokaiselle viikolle, ellei jopa päivälle jokin asia, joka edistää sen saavuttamista. Kun yrittäjä tilikauden päätyttyä pysähtyy jälleen pohtimaan seuraavan vuoden liiketoimintasuunnitelmaansa, on aihetta tyytyväisyyteen: tein sen, mitä piti tehdä ja tästä on taas hyvä jatkaa eteenpäin!

 

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *