Kullankallis lepohetki

Työssäjaksaminen ja yrittäjän työhyvinvointi ovat aiheita, jotka eivät tyypillisesti kiinnosta yrittäjää – ainakaan vasta yrittäjäksi ryhtynyttä. Oma kokemukseni yrittäjäkoulutusten perusteella on se, että kun koulutuspäivän tai illan teemana on juurikin se kaikkein tärkein eli yrittäjä itse, osanottajamäärä typistyy huomattavasti. Tämä kertonee siitä että yrittäjä kokee (ehkäpä työntekijää enemmän?) olevansa vahva, jaksavansa kantaa enemmän vastuuta ja että lähtökohtaisesti yrittäjä haluaakin tehdä paljon töitä. Omaa jaksamista ei kyseenalaisteta.

Fakta on kuitenkin se, että erityisesti alkavissa ja yhden henkilön yrityksissä yritys pyörii tasan niin kauan kuin yrittäjä voi hyvin. Yritystoiminta rakentuu usein juuri yrittäjän itsensä varaan. Näin on ollut pitkälti omallakin kohdallani. Liikeidea perustuu lähes poikkeuksetta yrittäjän ammattitaitoon ja yrittäjä on tahtomattaan tai tietoisesti tehnyt itsestään korvaamattoman. Palvelu tai tuote, jota yrityksessä tuotetaan ja myydään, on usein yrittäjän intohimo tai ainakin kiinnostuksen kohde. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat turhankin helposti, eikä lepoaikaa jää. Koska jokainen menetetty hetki tehdä laskutettavaa työtä tarkoittaa menetettyjä euroja, on työstä myös erityisen hankalaa kieltäytyä. Tämän voi aiheuttaa joko se, että rahasta on jatkuvasti pulaa tai myös se, että pelätään menettää asiakas, joten halutaan palvella asiakasta mahdollisimman hyvin riippumatta siitä riittävätkö omat resurssit palvelemiseen. Toisaalta ei haluta maksaa kalliita tunteja työntekijälle, jos homman voi hoitaa itsekin “ilmaiseksi”. Mutta onko yrittäjän oma aika siis ilmaista työaikaa? Eikö yrittäjän aika ole kaikkein kallisarvioisinta aikaa yrityksessä? Kannattaako sitä käyttää työhön, josta ei haluta maksaa edes työntekijälle?

Oli syynä ylityöllistymiseen saituus (=ei haluta maksaa palkkaa työntekijälle) tai sitten halu tehdä kaikki itse (=ei osata delegoida töitä toisille) tai mikä syy ikinä onkaan, täysin työlle omistautumisesta on olemassa monenlaisia ilmaisuja työnarkomaniasta ja muista kauniista ilmaisuista lähtien. Ei ole tavatonta, että yrittäjän perhe, ystävät ja harrastukset kärsivät liiallisesta työnteosta. Meitä on joka lähtöön, ja työnarkomaniaa pääsee kyllä mainiosti toteuttamaan myös palkkatöissä. Palkkatyöntekijän on kuitenkin helpompaa lopettaa työt kun työaika täyttyy. Yrittäjälle jää vielä kaikki muu taustatyö ja lisäksi vastuu. Vastuu painaa sen verran paljon, että jo pelkästään se johtaa ylitunteihin. Kun palkansaajan yöunia turvaa usein kuukausipalkka tai vähintään työttömyysturva, yrittäjän yöunia piinaa aina tietty epävarmuus. Toimialasta ja liiketoiminnasta riippuen seuraavat laskutukset voivat olla tiedossa vain muutamia viikkoja eteenpäin. Tai pahimmassa tapauksessa eletään päivä kerrallaan.

Mitä keinoja yrittäjällä on oman työhyvinvointinsa parantamiseen? Yrittäjällä on vastuunsa, mutta on aina muistettava, että yrittäjällä on myös vapautensa! Tätä ei tuoda mielestäni riittävän paljon esille. Kolikon kääntöpuoli yrittäjyydessä on se, että yrittäjä voi itse määritellä työaikansa – ainakin tietyissä määrin. Yrittäjä voi siis pitää välillä vapaata, oli se sitten lyhyt lepohetki kesken päivän tai kokonainen vapaapäivä tai vaikka vapaaviikko. Mikäli yrittäjällä on kiinteä liiketila aukioloaikoineen, on tärkeää suunnitella jo ennen yrityksen perustamista liiketoiminta siten, ettei se sido yrittäjää tiskin taakse 6 päivänä viikossa klo 9-20. Kukaan ei jaksa eikä yksinkertaisesti pysty tekemään työtä kahdessa vuorossa joka päivä, vaan tällöin tarvitaan työntekijä. Ja tarkoitan oikeasti palkattua työntekijää, eikä vain omaa puolisoa tai äitiä, joka voi käydä toisinaan tuuraamassa. Omia vapaahetkiä ei pidä rakentaa yksittäisten ja satunnaisten tuuraajien varaan.

Yrittäjän on yksinkertaisesti pakko ottaa kalenteri käyttöön. Kalenteriin on paitsi kirjattava muistiin asioita, mutta sieltä on myös karsittava turhat menot. Tämän voi aloittaa pohtimalla vaikkapa viikon tai parin ajan, mihin työaika oikeasti menee? Yrittäjä voi kokea olevansa 24/7 hurjan kiireinen, mutta loppujen lopuksi ns. tehokas työaika/laskutusaika jääkin usein hyvin vähäiseksi. Mihin aika siis oikeasti menee? Tunnista aikasyöpöt. Ne voivat olla esimerkiksi tällaisia:

-Edestakaisin ajamista autolla: ovatko kaikki yksittäiset ajot välttämättömiä? Täytyykö jokainen varaosa hakea erikseen tukusta tai varastolta? Voitko pitää autossa mukana käsivarastoa? Tai voitko niputtaa tavaran hakemisen yhteen päivään viikossa? Ajoreitin suunnittelu on kaiken a & o. Saman päivän asiakkaat samalle alueelle, jos suinkin mahdollista.

-Ajan kuluttamista laskujen maksamiseen tai yksittäisiin tilausten tekemiseen päivittäin, kun tämä tehtävä kannattaa niputtaa kerran viikossa tai joka toinen viikko tehtäväksi.

-Sähköpostin lukemista ensin kännykällä ja sitten uudestaan koneella = tuplatyö.

-Teetetään työ ensin työntekijällä ja sitten “parannellaan” lopputulosta itse = tuplatyö ja tuplakulut. Työntekijään on luotettava!

Tuossa siis vain muutamia esimerkkejä. Ylipäätään asioiden niputtaminen on suotavaa ja se, minkä voi tehdä sarjatyönä, kannattaa tehdä sarjatyönä. Osan suorittavista työtehtävistä voi myös ulkoistaa. Esimerkiksi siivous, kiinteistönhoito tai vaikkapa laskuttaminen ovat suhteellisen edullisia teettää alan ammattilaisilla. Pohdi onko sinun yrittäjänä järkevää käyttää aikaansa pihan hiekoittamiseen vai sellaiseen työhön, joka tuottaa yritykselle jotakin? On siis tärkeitä ja vähemmän tärkeitä tehtäviä, ja yrittäjän aika on kaikkein tärkeintä! Ajankäytönhallinta on taitolaji, jonka jokainen voi oppia. Itsellänikin on tässä vielä paljon parantamisen varaa…

Paitsi töiden arvottaminen tärkeisiin ja kiireellisiin ja vain niihin keskittymiseen, yrittäjän olisi hyvä pohtia, miten saa ajatukset pois työstä. Työasioilla on taipumusta pyöriä mielessä jatkuvasti ja minkä sitä luonteelleen voi 🙂 Pienikin breikki tekee kuitenkin hyvää. Tällainen “positiivinen pakohetki” voi olla harrastus, ja ellei harrasta mitään, niin ihan vain pelkkä ulkoilu antaa pienen lepohetken aivoille. Ja itse asiassa lepohetkiä aivot nimenomaan kaipaavatkin. Uusia ideoita ei synny ylikuormittuneena, eikä näin ollen kehitystä tapahdu yrittäjänä eikä myöskään liiketoiminnassa. Kannustaisin siis yrittäjiä nappaamaan edes pienen hetken itselleen. Puoli tuntia päivässä tekee ihmeitä!

Kirja oli viime kesänä mukana lomamatkalla Santa Marinellassa, jonka rannalta tämä kuva on napattu.

Tähän liittyen haluankin antaa kirjavinkin: Juha T. Hakala: Luova laiskuus – anna ideoille siivet (Gummerus 2014). Olen aina ollut ahkeran työnteon ja tehokkuuden vankkumaton kannattaja. Tämä kirja yllätti minut! Se sai minut ajattelemaan eri tavalla. On asioita, joihin kiire ja nopeus ei kerta kaikkiaan sovi. On asioita, jotka täytyykin tehdä hitaasti, on hauduteltava, kypsyteltävä ja ajateltava luovasti. Yksi tällaisista asioista on yrityksen kehittäminen. Kiire tappaa ideat. Kiire on lisäksi oma aikaansaannoksemme – kaikilla meillähän on tasan yhtä monta tuntia vuorokaudessa aikaa käytettävissämme. Miten siis haluamme käyttää tämän ajan?

Hakala kertoo kirjassaan sekä tieteellisiä tutkimustuloksia, että tarinoita kuuluisista keksijöistä ja arjen sankareista. Hän tuo esille alitajunnan voiman ratkaisujen tekijänä. Alitajunta toimii parhaiten kun sillä on riittävästi “raakadataa” käytössään, mutta alitajunta vaatii myös lepoa ja rauhaa ollakseen tuottelias. Einsteinin sanoin: “Jumala ei heitä noppaa”. Alitajunta suosii ratkaisuillaan valveutunutta mieltä. Kirjassa on lukuisia esimerkkejä meille jokaiselle tutusta tilanteesta: pohdit ongelmaa aikasi, kunnes luovutat ja ikään kuin unohdat sen. Jonkin ajan (joskus vain hyvin nukutun yön, toisinaan vuosien) jälkeen ratkaisu tupsahtaa eteesi valmiina ja aivan yllättäen. Alitajunta on tehnyt tehtäviään. Luova laiskuus on niin mielenkiintoinen kirja, että suosittelen sitä aivan kaikille! Niin yrittäjille, opiskelijoille kuin esimiehillekin. Annan kirjalle tähtiä: *****

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *