Onko yrittäjillä lomaa?

Yrittäjät jakautuvat maineensa puolesta karkeasti kahteen ryhmään: on niitä, jotka eivät ole koskaan lomalla ja niitä, joiden elämä tuntuu olevan yhtä lomaa. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat saattavat jopa ylpeillä sillä, etteivät ole pitäneet lomaa (saati sairauslomaa) vuosikausiin. Jälkimmäiset elelevät rennommin. Päivärutiineihin voivat hyvin kuulua kiireettömät aamut, iltapäivätorkut tai vaikkapa talvet palmujen katveessa.

Onko yrityksesi “aina auki”? Jos tuntuu siltä, että joudut aina vastaamaan puhelimeen, sähköposteihin ja muihin viestimiin, on ehkä aiheellista pohtia, voisiko asiakkaita opettaa jonkinlaisiin aukioloaikoihin automaattisilla vastausviesteillä? (kuva: Pixabay)

Yrittäjäkoulutuksissa nousee usein esille kysymys, onko yrittäjillä lomaa. Vastaus on yksinkertainen: kyllä on, mikäli yrittäjä itse niin haluaa. Yrittäjällä on vapaus pitää lomaa silloin kun siltä tuntuu eli päätös on kokonaan yrittäjän itsensä. Yrittäjän ei nimittäin tarvitse noudattaa omalta osaltaan toimialansa työehtosopimusta; ei palkan suhteen, ei työajan suhteen, eikä myöskään lomien suhteen. Eli yrittäjä voi jäädä lomalle ihan milloin hän itse haluaa.

Mikseivät yrittäjät sitten lomaile alvariinsa, johtuu näistä seikoista:

Suurin osa yrityksistä on yhden henkilön yrityksiä. Kun yrittäjä on lomalla, ei yritystoiminta pyöri. Yrittäjä ainakin kokee niin, etteivät asiakkaat voi odottaa, joten yrittäjät haluavat olla tavoitettavissa jatkuvasti. Tästä syystä yrittäjät usein pitävät lomansa pienissä osissa. Lomaa on näin ollen harvoin neljää viikkoa yhteen putkeen. Sen verran ymmärtääkseni olisi ideaali loman pituus, jotta lomanviettäjä ehtii oikeasti rentoutua ja palautua työnteosta. Jos yritystoiminta sitoo yrittäjää niin tiiviisti, ettei lomalle voi mitenkään jäädä, voisiko ajatella, että asiakkaita voisi yrittää liikeideasta riippuen opettaa jonkinlaisiin aukioloaikoihin. Tosin monen pienyrittäjän toiminta perustuu yleensä erinomaiseen asiakaspalveluun ja myös päivystystyyppiseen työhön, jolloin aukioloaikoja on vaikea asettaa.

Ja vaikka kyseessä olisi isompikin yritys, yrittäjä ei yleensä juuri lomaile, sillä hän joko kokee, että häntä tarvitaan päivittäisessä työssä tai hän ei muutoin vain osaa irrottautua työnteosta. Ajatus on, että kun yrittäjä on poissa kuvioista, ei synny laskutettavaa. Yrittäjän ei näin ollen ole usein taloudellisesti mahdollista olla poissa viikkokausia. Kiinteät kulut on maksettava jokaisena kuukautena, oli tuloja tai ei.

Yksinyrittäjää estää lomailemasta se, ettei laskutettavaa tuloa synny hänen poissaolonsa aikana. Poissaolo voi näin ollen tulla kalliiksi. Lomailu ei sinänsä välttämättä maksa mitään. Lomailua voi olla itselle mieluinen tekeminen, ja jos lomaseurana on vieläpä itselle tärkeä henkilö, mikä sen parempaa! (kuva: Pixabay)

Työntekijä on tottunut siihen, että hän saa lakisääteisesti myös loma-ajalta palkan. Koska yrittäjällä ei ole työnantajaa, eikä yrittäjien muutoinkaan tarvitse noudattaa tesiä, ei yrittäjillä ole myöskään automaattista loma-ajan palkkaa. Toki yrittäjä voi itselleen sellaisen maksaa, ja se olisi suorastaan suotavaa. Mutta voi olla, ettei yrityksen kassa kestä tilannetta, että yrittäjä lomailee ja nostaa palkkaa, mutta kukaan ei ole tekemässä tuottavaa työtä.

Jos yrittäjä mielii saada ”palkallisen loman”, on hänen tienattava raha joko etukäteen ennen lomaa tai jälkikäteen loman jälkeen. Tämä pätee tietenkin myös palkkatyöläisiin: ei ketään ole yksinkertaisesti varaa pitää töissä, saati palkallisilla vapailla, ellei kassassa ole rahaa eli jostakin rahan on sinne ilmestyttävä. Työntekijät (etenkään julkisella sektorilla) eivät usein ymmärrä tätä, tai eivät vain halua ajatella noita “työnantajan murheita”, pääasia että oma palkka kilahtaa tilille täsmälleen palkkapäivänä.

Itselläni verenpaine nousee, kun kuulen erityisesti palkallisia sairauslomia koskevia keskusteluita. Yrittäjyyttä pohdiskelevilta olen kuullut usein, että eniten hirvittää se, että joutuisi luopumaan palkallisista lomista ja sairauslomista. Siis miten paljon ihmiset suunnittelevat etukäteen olevansa palkallisilla sairauslomilla!? On röyhkeää jäädä sairauslomalle työnantajan piikkiin, ellei ole oikeasti sairas. Esimerkiksi se, ettei tule toimeen kollegojen kanssa ei ole sairaus. Onneksi nykyään lääkärit ovat tarkempia sairauslomatodistuksen kirjoittamisessa. Ja kuten edellä totesin, palkalliset lomat on ansaittava yhtä lailla oli yrittäjänä tai työntekijänä.

Osa palkkatyöläisistä hoitaa työasioita lomillaan. Entäs yrittäjät? Miksi puhelin soi lomalla? Eikö asiakkaita ole tiedotettu lomasta, eikö työntekijöitä ole ohjeistettu toimimaan itsenäisesti vai mikä on mennyt pieleen? Vai onko kyse lopulta kuitenkin vain totutusta tavasta olla aina tavoitettavissa? Karkaavatko asiakkaat oikeasti kokonaan, mikäli yrittäjä pitää vapaapäivän tai -viikon? (kuva: Shutterstock)

Yrittäjillä on myös merkillinen asenne omaan työntekoonsa. Moni kokee olevansa korvaamaton. Yksinyrittäjien kanssa keskustellessa toistuu tällainen mielenkiintoinen ajatusmalli: “en voi palkata työntekijää, koska kukaan muu ei voi tehdä tätä työtä”. Eli yrittäjä ajattelee oman osaamisensa olevan aivan ainutlaatuista. Ja useinhan yritystoiminta rakentuukin juuri yrittäjän vankan ammattitaidon varaan. Todella, siis todella harvoin yrityksen kaikki toimet ovat sellaisia, ettei mitään niistä voisi ulkoistaa toiselle yrittäjälle tai työntekijälle. Yrittäjät vain eivät yksinkertaisesti luota siihen, että toisella tekijällä voisi olla yhtä rautainen ammattitaito ja yhtä kova työmoraali. Koska yrittäjä ei voi delegoida yhtään työtehtävää toiselle, ei yritys pääse koskaan kasvamaan, eikä yrittäjä voi näin ollen koskaan myöskään päästää itseään lomalle.

Yrittäjän tulisi levätäkin. Oli ihmisen ammatti mikä tahansa tai elämäntilanne millainen tahansa, ei kukaan meistä ole robotti. Aivot toimivat luovasti ja pystyvät keksimään uutta vain kun saavat välillä luppoaikaa. Kroppakaan ei jaksa jatkuvaa täysillä paahtamista. Jostakin syystä yrittäjäksi ajautuu useimmiten yli-ihmisiä, jotka eivät (muka) kaipaa lepoa tai lomaa. Usein kuulee sanottavan, miten vähillä yöunilla sitä voikaan pärjätä, miten ei koskaan sairastu tai kuinka 16-tuntiset työpäivät ovat aivan normikauraa. Vaikka jokainenhan tietää, ettei niin jaksa kovin kauaa. Yrityksen vaikean alkuvaiheen jaksaa kyllä painaa ympäri vuorokauden, tai tiukan parin kuukauden sesongin, mutta ei vuodesta toiseen. Tai muutoin yrittäjä kaatuu ”saappaat jalassa”.

Vuoden 2014 Hyvinvointibarometrin mukaan viidennes yrittäjistä ei lomaile koskaan, tai pitää alle viikon verran lomaa vuodessa. No ei ihme, ettei yritystoiminta pääse kehittymään! Aivot nimittäin tarvitsevat välillä lepoa. Uudet ajatukset eivät synny paineen alla. (kuva: Pixabay)

Ilokseni olen jo vuosien ajan havainnut kaksi yrittäjätyyppiä, jotka arvostavat myös vapaa-aikaa:
– Nuoret yrittäjät
– Downsiftaavat yrittäjät

Nuorilla aikuisilla on usein jo ihan yrittäjyyden lähtökohtana se, että yrittäjyyden täytyy olla kivaa. Se ei saa olla pakkopullaa, vaan yrittäjyys mahdollistaa sen, että saa tehdä sitä mistä tykkää. Yrittäjyys mahdollistaa lisäksi vapauden päättää itse omista työajoistaan ja näin ollen yrittäjä voi tavata ystäviään, viettää viikonloput perheensä kanssa tai jopa tehdä töitä jostakin toisesta maailmankolkasta käsin. Nuorena se onkin helpompaa, koska ei ole vielä perhettä elätettävänä tai asuntolainaa maksettavana. Nuorille yritys on usein väline tietynlaisen elämäntyylin mahdollistamiseen.

Donwsiftaajat ovat usein korkeastikoulutettuja ja haluavat hellittää vaativasta työelämästä. Valitettavan harvoin he vain onnistuvat aidosti keventämään työtaakkaansa, sillä jos on tottunut kiivaaseen työtahtiin ja myös mojovaan palkkapussiin, työtahti jatkuu usein samana ja myös palkkaa halutaan saada entiseen malliin – eikä se usein onnistu tekemällä työtä vain osa-aikaisesti. Myös jonkinlainen sisäinen kirittäjä voi ajaa yrittäjää kasvattamaan liiketoimintaa, jolloin siitä on pian helppous ja keveys kaukana. Ja näin yrittäjä voi ajautua takaisin täsmälleen samaan tilanteeseen, kuin missä oli aikoinaan palkkatyössä, josta irtisanoutui valtavan työpaineen vuoksi.

Miten yrittäjä sitten onnistuu irtautumaan työstään eli pitämään lomaa?

Loma kannattaa ajoittaa vuoden hiljaisimpiin sesonkeihin. Jokaisella alalla on omat sesonkinsa, toisilla se on kesä ja toisilla talvi. Sesongit pitäisi olla toimialaa tuntevalla yrittäjällä etukäteen tiedossa, eikä niihin voi juurikaan itse vaikuttaa. Itse toimin yrittäjänä koulutusalalla, jolla hiljaisimmat ajat ovat ehdottomasti kesä (varsinkin heinäkuu) ja joulukuu. Johtuneeko ihmisille tutusta koulujen lukuvuosirytmistä, että uusiin koulutuksiin ilmoittaudutaan yleensä syksyllä ja heti vuodenvaihteen jälkeen.

Ajoittuivat toimialan sesongit miten tahansa, kiivaimpana sesonkina paiskitaan töitä ja tehdään rahaa. Hiljaisena aikana tulisi kehittää yritystoimintaa ja myös ladata omia akkuja. Mikäli on mahdotonta pitää useamman viikon lomaa yhteen putkeen, myös pidennetyt viikonloput virkistävät ja saavat ajatukset pois työstä. Lomalla kannattaakin usein lähteä pois työn ääreltä, jotten vahingossa lipsahda ja huomaa tekevänsä työtä yhtä lailla loman aikana. Mökkeily, ulkomaanreissu tai vaikkapa visiitti sukulaisten luo auttavat pitämään työhanskat naulassa muutaman päivän.

Hyvä käytännön työkalu lomaan varautumiseen on myös kassabudjetti. Siinä ennakoidaan koko vuoden tai tilikauden tulot ja menot kuukausitasolla. Tällöin suunnitelmasta on helppoa nähdä, milloin voisi olla sopiva loman paikka. Sieltä on myös nähtävillä, milloin voisi olla mahdollista tienata loma-ajan palkka. Sitä voi kerätä useamman kuukauden ajan – näinhän tehdään myös palkkatyöläisen osalta. Raha ei tipahda yhtäkkiä taivaasta heinäkuussa, vaan sitä kerrytetään pitkin vuotta.

Jos yksinyrittäjällä on kivijalkaliike, eikä yhtään työntekijää, on vain pakko uskaltaa laittaa ovat hetkeksi kiinni. Lappu ovelle ”Yrittäjä viettää muutaman päivän lomaa”, tieto nettisivuille ja Facebookiin. Toki jos saa sijaisen poissaolon ajaksi, niin aina parempi. Joskin sijainen maksaa, eikä yleensä ole niin tuottava kuin yrittäjä itse olisi. Myös sähköpostiin voi laittaa automaattisen lomaviestin ja samoin puhelimeen vastaajaviestin.

Loman ajankohtaa pohdittaessa on myös huomioitava, miten yleinen lomasesonki vaikuttaa omaan liiketoimintaan. Jos oma yritystoiminta hiljenee tyystin, kun muut lomailevat heinäkuussa, on järkevää lyhentää työpäiviä tai työviikkoa, tai jopa jäädä itsekin lomalle. Sen sijaan jos lomalaiset ovat juurikin itselle tärkeä asiakaskohderyhmä, lomasesongista on tietenkin otettava kaikki irti ja lomailtava itse vasta silloin kun saranat eivät käy eikä puhelin soi.

Lomalle jääminen on näin ollen paitsi taloudellinen kysymys, mutta sille on myös henkinen kynnys. Miten yritys pyörii ilman minua? Toisaalta yrittäjän on syytä ajatella, että ellei koskaan lepää, pahimmassa tapauksessa yrittäjä uupuu ja yritys on todellakin ilman yrittäjää – pitkän sairausloman ajan.

Mitä loma merkitsee sinulle? Onko loma sitä aikaa, kun saa lopultakin tehtyä kaikki lukuisat yrityksen rästityöt? (kuva: Shutterstock)

Voi olla, että työorientoitunut ihminen joutuu opettelemaan rentoutumista. Loman pitäisi olla iloinen asia ja siitä pitäisi osata nauttia. Mikäli lomalla ei osaa rentoutua, vaan kuikuilee koko ajan puhelinta, sähköpostia, listaa tekemättömiä töitä ja hermoilee, josko pääsisi jo takaisin työn ääreen, on syytä ottaa itseä niskasta kiinni. Yrittäjä jos kuka nimittäin ansaitsee lomansa. Siihen on oikeus ja suorastaan velvollisuus. Kerran on valinnut niin sitovan ammatin, kuin yrittäjyyden ja kantaa siihen liittyvän riskin ja vastuun, on todellakin lomansa ansainnut.

Toisena ääripäänä ovat ne yrittäjät, jotka osaavat ottaa rennosti. He eivät välttämättä tarvitse erillistä lomaa, sillä he osaavat yhdistää työnteon ja vapaa-ajan. Osa-aikaiset työpäivät tai työn tekeminen ulkomailta itseä inspiroivasta kohteesta käsin tai vaikka Lapin erämökistä – ihan missä vaan yrittäjä kokee sielunsa ja ruumiinsa lepäävän. Tällainen työnteon malli voi olla jopa tuotteliaampi kuin normaali 8-16 toimistotyöpäivä tutuissa ympyröissä. Kaikilla toimialoillahan etätyön tekeminen ei luonnollisesti ole mahdollista, mutta erityisesti asiantuntijatyössä on suorastaan pakollista pohtia itselle mielekkäimmät ja inspiroivimmat työn tekemisen muodot ja paikat.

Kaikille radikaalit irrottautumiset eivät ole mahdollisia. On asuntolainaa, lasten koulut ja harrastukset, lemmikkieläimiä ja jo pelkästään asenne estää tällaisen, mutta tätä voi yrittää harjoittaa pienissä mittakaavoissa itselleen sopivilla tavoilla. Miniloma voi olla vaikka vain tauko keskellä työpäivää. Puolikas työpäivä keskellä viikkoa tai sunnuntai ilman sähköpostia. Mieti, mikä voisi olla itselle sopivin keino rentoutumiseen ja pidä siitä kiinni. Yrittäjä kun on yrityksensä tärkein voimavara. Ja yrittäjät ovat ainoa ryhmä, jolla on täysi vapaus lomailla milloin vain ja miten vain. Hyödynnäthän sitä!

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *