Arkisto:

sivutoiminen yrittäjyys

Sivutoimisesta päätoimiseksi yrittäjäksi

Kokopäiväiselle yrittäjälle lankeaa myös lisävelvoitteita, joista syntyy paitsi kustannuksia, jotka aiheuttavat hinnankorotuspaineita, mutta myös ylimääräistä vaivaa. Mikäli sivutoiminen yrittäjä ei ole aiemmin ollut yel-velvollinen pienten yrittäjätulojen vuoksi, kokopäiväiseksi siirryttäessä yel-maksut tulevat melko nopeasti tutuiksi. Yel-maksu on pakollinen kun yrittäjyydestä saa tuloa vähintään 7 958,99€ vuodessa (v. 2020). Jotta yrittäjällä säilyisi työttömyysturva, tulee yrittäjätuloksi ilmoittaa eläkevakuutusyhtiöön vähintään  13073€ euroa vuodessa. Korona-aika on osoittanut, että yel-työtuloksi kannattaa ilmoittaa vähintään 20 000€, sillä sitä pienemmillä yel-maksuilla jäi koronatukien ulkopuolelle. Yel-maksu on lakisääteinen yrittäjän eläkevakuutusmaksu. Katso tarkemmat kriteerit esimerkiksi työeläkevakuutusyhtiö Elo:n sivuilta. Alkava yrittäjä saa Yel-maksusta 22%:n alennuksen neljältä ensimmäiseltä vuodelta, mutta kyllä vakuutusmaksuissa on silti maksamista. Esimerkiksi 25 000€:n vuositulolla yel-maksu on alle 53-vuotiaalta yrittäjälsä alkavan yrittäjän alennuksen jälkeenkin vielä 392€ kuukaudessa, ja ilman alennusta 502€/kuukaudessa. 45 000€:n vuositulolla yel-maksu ilman alennusta on jo 902€/kuukaudessa. Yel ei kuitenkaan ole sen kalliimpi kuin työntekijän tyel-maksu, mutta harva työntekijä tietää todellisia palkan sivukuluja, joita hänen työnantajansa vakuutusyhtiöille maksaa. On myös muistettava, että yel-vakuutus on vain eläkevakuutus eli mahdolliset sairaus-, tapaturma- ja henkivakuutukset, sekä yritystoiminnan muut vakuutukset on otettava erikseen.

Lue lisää »

Vaihtoehtoja työntekijän palkkaamiselle

Kevytyrittäjä on kuitenkin hankalassa asemassa, koska hän on yrittäjän ja työntekijän välimuoto, väliinputoaja. Hän joutuu maksamaan palkan sivukulut, toisin kuin toiminimiyrittäjä. Hän joutuu myymään aina arvonlisäverollisella hinnalla, toisin kuin alle 10 000 euroa vuodessa myyvä toiminimiyrittäjä. Hän ei pääse hyötymään arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, eikä toimintavarauksesta. Kevytyrittäjä ei välttämättä pysty laittamaan kaikkia työn tekemiseen liittyviä kustannuksia verovähennyksiin, toisin kuin toiminimiyrittäjä. Laskutuspalvelu ottaa yleensä 5-10% välistä (toki, koska laskutuspalveluyrityksetkin ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä), jolloin kevytyrittäjän laskutuksesta lähtee suurempi siivu, kuin mitä toiminimiyrittäjä maksaisi kirjanpitäjälle. Kevytyrittäjällä ei myöskään voi olla suojattua yrityksen nimeä. Te-palvelut ja Kela katsovat kevytyrittäjät yrittäjiksi, mutta Verohallinto laskutuspalvelun tyypistä riippuen mahdollisesti työntekijäksi.

Lue lisää »

Kesäyrittäjyys

Mitä jos perustaisit yrityksen vain kesäajaksi? Nuorille ja opiskelijoille on tarjolla erilaisia valmiita konsepteja, kuten 4H-yritys, Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä-ohjelma ja muita kesäyrittäjyysohjelmia, joihin sisältyy ohjausta ja apua. Mutta entä aikuisille, jotka haluavat yrityksen vain yhdeksi sesongiksi? Itse asiassa aika harva edes mieltää, että yrityksen voi perustaa myös lyhyeksi ajaksi. Yrittäjyyden ajatellaan olevan pitkäkestoista ja sitovaa, mutta tämähän ei pidä paikkaansa. Yrityksen voi vallan hyvin perustaa vain kesäksi ja ottaa lyhyestä sesongista ilon irti 😊

Lue lisää »

Mikä yrittäjyydessä pelottaa

Moni pohtii mielessään yrittäjäksi ryhtymistä, mutta epäröi, koska kokee yrittäjyyden valtavan suurena elämänmuutoksena. Lähtötilanteesta riippuen muutos voi ollakin suuri, mutta toivottavasti parempaan suuntaan. Mikä sitten estää yrittäjäksi ryhtymisen? Pelko lienee suurin tekijä. Pelätään monia asioita, joista suurin osa johtuu tiedon puutteesta. Osa epäröinnistä johtuu myös rohkeuden puutteesta. Tuon tässä postauksessani esille asioita, jotka oman näkemykseni mukaan ovat esteinä yrittäjyydelle.

Lue lisää »

Sivutoiminen yrittäjyys

Tai voiko edes puhua yrittäjästä? Yrittäjän määritelmiä on monia ja yksi mielestäni parhaimmista on se, että henkilö hankkii päätoimeentulonsa muutoin kuin toisen alaisuudessa. Onko palkkatyön ohessa sivutoimisesti tai osa-aikaisesti yrittävä siis yrittäjä ollenkaan? Vai onko hän pikemminkin lisätulojen hankkija tai harrastelija? Voihan sivutoimisuus tarkoittaa sitäkin, ettei henkilö pyöritä yritystä palkkatyön ohella, vaan opintojen tai perhevapaan ohessa, jolloin yrittäminen voi hyvinkin olla päätulonlähde, vaikka ajankäytöllisesti se olisikin sivutoimista. Myös eläkkeellä olevilla on yhä enemmän sivutoimista liiketoimintaa.

Lue lisää »