Arkisto:

yrittäjyys

Rakas vihollinen

Jos pohdit yrittäjänä, miten kilpailijasi hoitaa hommat, pidä korvat höröllään. Lähes poikkeuksetta asiakkaasi kertoo kaiken tarvitsemasi tiedon: kilpailijan hinnan ja toimintatavat, niin hyvät puolet kuin puutteet. Kuulet kyllä missä ja miten kilpailijasi on mennyt sössimään. Yrittäjän kannattaakin kuunnella asiakkaitaan tarkkakorvaisesti. Ei ole ollenkaan tavatonta, että asiakas kertoo tarjouksia pyytäessään kuka oli kallein ja halvin, ja samalla kuulet perustelut miksi päätyi juuri sinuun. Tätä kannattaa myös kysyä asiakkailta suoraan: Miksi valitsit juuri minun yritykseni?

Lue lisää »

Enemmän kuin ammatti

Silloin tällöin yrittäjäkoulutuksissani nousee esille tällainen kysymys: Mikä on paras titteli yrittäjälle? Mitä yrittäjä kirjoittaa lomakkeeseen, jossa kysytään ammattia? Kirjoittaako hän olevansa yrittäjä vai kirjoittaako hän olevansa tietyn toimialan yrittäjä, kuten kuljetusalan yrittäjä? Vai kirjoittaako hän ammattinimikkeensä, kuten parturi-kampaaja? Vai koulutuksensa kuten yhteiskuntatieteiden maisteri? Käyttääkö hän nimikettä toimitusjohtaja? Vai käyttääkö hän nimikettä, jossa yhdistyy sekä yrittäjyys, että toimiala, kuten ravintoloitsija?

Lue lisää »

Palvelun kerrokset

Palvelua ei ole olemassa ilman sen tuottamisen tapaa. Palvelua ei voida tuottaa etukäteen, eikä sitä voida näin ollen varastoida. Palvelu syntyy samanaikaisesti kun sitä kulutetaan. Palvelua ei voi korjata, eikä palauttaa. Palvelu on joka kerta uniikki. Näiden syiden vuoksi palvelun tuleekin olla erityisen toimivaa ja hyvää.

Lue lisää »

Kävelevä käyntikortti

Yrittäjä, erityisesti aloitteleva, kuvittelee usein, että suuri yleisö eli joukko potentiaalisia asiakkaita tuntee hänen yrityksensä. Kuvitelma on, että kun yritys on rekisteröity Kaupparekisteriin, puhelin alkaa soimaan ja sähköposteja tulvimaan. Näin saattaa käydäkin, mutta yrittäjää lähestyvät lähinnä erilaiset myyjät, jotka tarjoavat milloin mitäkin; tilitoimistopalveluita, yritysvakuutuksia ja toimistotarvikkeita. Asiakkaat alkavat soitella äärimmäisen harvoin. Se johtuu siitä, ettei kukaan tiedä, että yritys on olemassa. Yrittäjän tulee miettiä näkyvyyttä. Mistä potentiaaliset asiakkaat saavat tietää hänen olemassaolostaan? Toisaalta samanaikaisesti kannattaa miettiä näkymättömyyttä. Mikäli on tottunut jakamaan kaikki kuvansa ja mielipiteensä julkisesti some- ja muissa kanavissa, nyt kannattaa tehdä linjanveto. Jotkut asiat ja tilanteet kannattaa jättää yksityisiksi.

Lue lisää »

Eyes on the prize

Miltä tuntuisi olla työntekijänä yrityksessä, jossa johdolla ei ole mitään käsitystä, miksi kyseistä yritystä pyöritetään? Kyseessä tuskin on Vuoden paras työpaikka-finalisti. Todella moni pienyritys toimii juuri näin. Yrittäjällä ei ole hajuakaan, mitkä ovat hänen oman yritystoimintansa tavoitteet. Ja koska toiminnalla ei ole tavoitteita, on mahdotonta toimia suunnitelmallisesti (kohti tavoitetta, jota ei ole olemassakaan). Yritystä pyöritetään, koska se sattuu olemaan olemassa.

Lue lisää »

Älä tapa lypsävää lehmää?

Toisinaan yrittäjien liikeideaan sisältyy asiakkaan opastaminen siten, että tämä voi tehdä itse sen työn, jonka tämä on aiemmin ostanut yrittäjältä palveluna. Siivousalan yrittäjä voi opastaa asiakasyrityksen työntekijöitä siinä, miten nämä työntekijät voisivat helposti vähentää siivouksen tarvetta arjen pienillä käytännön toimilla. Tai mainostoimistoyrittäjä opettaa, miten rakennusalan yrittäjä voi itse luoda Facebook-kampanjat ja päivittää kotisivut. Kosmetologi opastaa asiakastaan, miten tämän kannattaa hoitaa ihoaan kotona. Eikö tämä tarkoita sitä, että yrittäjä opastaa samalla asiakasta tekemään itse, jotta tämän ei tarvitsisi ostaa palvelua ainakaan niin usein tai suuressa määrin? Tämähän syö suoraan yrittäjän leipää. Vai syökö?

Lue lisää »

Vaihtoehtoja työntekijän palkkaamiselle

Kevytyrittäjä on kuitenkin hankalassa asemassa, koska hän on yrittäjän ja työntekijän välimuoto, väliinputoaja. Hän joutuu maksamaan palkan sivukulut, toisin kuin toiminimiyrittäjä. Hän joutuu myymään aina arvonlisäverollisella hinnalla, toisin kuin alle 10 000 euroa vuodessa myyvä toiminimiyrittäjä. Hän ei pääse hyötymään arvonlisäveron alarajahuojennuksesta, eikä toimintavarauksesta. Kevytyrittäjä ei välttämättä pysty laittamaan kaikkia työn tekemiseen liittyviä kustannuksia verovähennyksiin, toisin kuin toiminimiyrittäjä. Laskutuspalvelu ottaa yleensä 5-10% välistä (toki, koska laskutuspalveluyrityksetkin ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä), jolloin kevytyrittäjän laskutuksesta lähtee suurempi siivu, kuin mitä toiminimiyrittäjä maksaisi kirjanpitäjälle. Kevytyrittäjällä ei myöskään voi olla suojattua yrityksen nimeä. Te-palvelut ja Kela katsovat kevytyrittäjät yrittäjiksi, mutta Verohallinto laskutuspalvelun tyypistä riippuen mahdollisesti työntekijäksi.

Lue lisää »

Pienen yrityksen kassanhallinta

Kassabudjetin ideana on, että yrittäjä kirjaa yrityksen tulevan vuoden/tilikauden ennustetun myynnin ja ennustetut kulut mahdollisimman tarkasti sille kuukaudelle, mille ne todellisuudessa kohdentuvat. Kun joissakin laskelmapohjissa käytetään vain vuositason summia, kassabudjetissa viilataan pilkkua ja kirjataan esimerkiksi syyskuussa tehdyn työn ja laskutetun summan kotiutuminen lokakuulle eli sille kuukaudelle, kun raha oikeasti tulee yrityksen tilille.

Lue lisää »