Työn imu vai pakkomielle?

 

Yrittäjiä pidetään poikkeuksellisen omistautuneina omalle työlleen. Yrittäjä ei voi todeta ”olevansa täällä vain töissä”, vaan hän kantaa aina kokonaisvaltaisen vastuun. Moni yrittäjä myös kertoo yrittäjyyden olleen opettavaisempaa kuin yksikään ajanjakso palkkatöissä. Tutuiksi ovat tulleet niin tarjousten laskeminen, myyntityön tärkeys kuin ennakointi – ja lukuisat muut asiat, joista palkkatyössä olevalla ei välttämättä ole käsitystä. Yrittäjien työntekoa kuvaa yleensä kova työmoraali, joka saattaa jopa karata käsistä.

 

Yrityksen perustamiseen on erilaisia polkuja, eivätkä yrittäjät edusta mitään yhtä tiettyä ihmistyyppiä. Jokin yrittäjiä kuitenkin yhdistää ja yksi näistä asioista on työhön sitoutuminen. Kun työ ja yrittäjyys on mieluista, sitä voi kuvata termillä työn imu. Se on positiivinen sana, joka tarkoittaa sitä, että työhön uppoutuu ja siitä tulee kaikin puolin hyvä fiilis, ehkä jopa flow-tila.

 

Työterveyslaitoksen mukaan työn imu ei tarkoita pelkästään sitä, että työn tekeminen on kivaa, vaan se on tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista. Työn imun kokemus on TTL:n mukaan arvokas, sillä se edistää henkilön työterveyttä, työssäjaksamista ja myös organisaatio hyötyy siitä. Työn imua kokevat ovat kaiken kaikkiaan onnellisempia  – myös muilla elämänalueilla.

 

Jaana Heikkisen Pro Gradu-tutkielma kertoo, että suurin osa pienyrittäjistä kokee työn imua keskimäärin viikoittain, hyvin suuri osa myös päivittäin. Omistautuminen nousi vahvimmaksi ulottuvuudeksi pienyrittäjien keskuudessa ja sitä koetaan päivittäin. Pienyrittäjät kokevat omaa työtään kohtaan ylpeyttä. Tarmokkuudesta nousi vahvasti esille sinnikkyys työtä kohtaan, jota lähes päivittäin koki 60 % vastaajista. (kuva: Unsplash)

 

 Yrittäjien kokemasta työn imusta on tehty tutkimuksia ja selvityksiä, ja kaikki kertovat samaa sanomaa: Yrittäjät selvästikin kokevat työn imua. Olen kuitenkin pk-yrittäjien kanssa työskennelleenä päässyt näkemään asiasta toisenkin puolen. Tyypillisesti yrittäjän ammattitutkintokoulutus kestää 1-1,5 vuotta. Tämä on pitkä aika, jonka aikana yrittäjä tulee yleensä tutuksi. Henkilökohtaisissa ohjaustapaamisissa, jotka ovat 100% luottamuksellisia, sivutaan  lähes poikkeuksetta jollain tavoin myös yrittäjän henkilökohtaista elämää. Näin rinnalla kulkijan roolissa olen jäänyt pohtimaan, onko kyse todellisuudessa vain työn imusta, vai pikemminkin pakkomielteisyydestä, jossa yrittäjä jahtaa joka ikistä euroa, joka on saatavilla? Koska yrittäjällä ei ole säännöllistä kuukausipalkkaa, hän haluaa turvata joko tiedostamattomasti tai tiedostaen taloutensa. Toisinaan tilanne muistuttaa, etenkin alkutaipaleella olevalla yrittäjällä, paniikkia.

 

Psykologi Kristian Kurikka pukee hyvin sanoiksi paitsi yrittäjän työuupumukseen johtaneita syitä, myös työn imua ja siihen liittyvää pakkomielteisyyttä. Kurikan mukaan yrittäjien alkuvaiheen maaninen omistautuminen yrittäjyyteen jää päälle. Kurikka on työterveyspsykologin vastaanotollaan havainnut, ettei yrittäjää saa pitämään lomaa. Työuupumus tulee pikku hiljaa hiipimällä, koska monesti työn tekeminen on tietynlaista huumetta. ”Yritystoiminnan alkuvaiheessa valtava venyminen jää päälle, vaikka alun selviytymistaistelusta on jo päästy eteenpäin”.

 

Jokainen kokenut yrittäjä tai yritystoiminnan kehittäjä lienee havainnut saman ilmiön. Tiina Torppa korostaa Yksinyrittäjän opas-kirjassaan, ettei oman toimialan vuoden kiertoa vastaan kannata taistella, vaan kannattaa hyväksyä se, että on hiljaisia aikoja ja kiireisiä aikoja. Hiljaisina aikoina tulee kehittää toimintaa, suunnitella ja ladata akkuja. Mutta lähes poikkeuksetta yrittäjä stressaa, ellei jopa panikoidu, kun yritystoiminnan joka vuotinen suvantovaihe alkaa.

 

Jaksaa jaksaa painaa painaa! Työn imua kuvataan yhdeksi työnteon tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. Tämä pätee niin työntekijään kuin yrittäjäänkin. Ohjeita ja neuvoja löytyy paljonkin kadonneen työn imun uudelleen löytämiseen ja herättelemiseen. Entä jos työn imu on nielaissut henkilön kokonaan? Voiko työn imua pyrkiä vähentämään vai mitä on tehtävissä? Työnarkomaani ei lopeta työntekoa, jos vain sanotaan, että “tee vähemmän työtä”. Ei alkoholistikaan pysty lopettamaan juomista pelkästään sen tiedon voimin, että tietää sen olevan haitallista. (kuva: Unsplash)

 

Mistä yrittäjä voi erottaa, onko kyseessä positiivinen vai negatiivinen työn imu? Positiivinen työn imu tuottaa hyvää mieltä. Flow-tila on parhaimmillaan kokemus, jossa henkilö unohtaa kaiken muun, pääsee uppoutumaan ja jopa ajantaju katoaa. Flow-tilassa omat taidot ja työn haasteet ovat tasapainossa eli työ ei ole liian helppoa, muttei liian vaikeaakaan. Tehtävät ovat himpun verran oman mukavuusalueen ulkopuolella. Lue lisää flow-tilasta esim. Ylen artikkelista.

 

Negatiiviseksi kääntyessään työnteko ahdistaa tai on pakonomaista. Se ei aiheuta flown kaltaisia hyvänolon tuntemuksia. Pitkään jatkuneena jo pelkästään työnteon ajattelemisesta tulee stressi. Moni yrittäjä huokaileekin kovaan ääneen, että kun töitä pitää tehdä. Yrittäjyyshän on usein kuitenkin oma valinta, eikä sen tarvitse olla lopullinen uravalinta, mikäli yrittäjyyden miinuspuolet kääntyvät plussapuolisia suuremmiksi. Tietyissä tilanteissa yritystoiminnasta kannattaisi luopua. Yrittäjien tyypillinen toimintatapa on kuitenkin jääräpäisyys ja sitkeys. On varmasti totta, että näillä ominaisuuksilla suomalaiset ovat voittaneet sotia ja suomalaisen sisun avulla on selvitty monesta  muustakin tukalasta tilanteesta.

 

Pitkään jatkuneella pakkomielteisellä käytöksellä on kuitenkin monia ikäviä seurauksia. Psykologi Kristian Kurikan mukaan ”yrittäjä ei pysty viemään kohtuuttoman venymisensä vuoksi yritystoimintaansa seuraavalle tasolle, koska työuupumus tuhoaa hetkellisesti päätöksentekokyvyn ja vuorovaikutustaidot, koska muisti, keskittymiskyky ja kärsivällisyys ihmisten kanssa toimimisessa madaltuu selkeästi. Strateginen ajattelu ja luovuus kun eivät tule pakotettuna ilman hyvinvointia ja usein liiketoiminnan skaalaaminen uudelle tasolle vaatii siirtymistä enemmän strategisempaan rooliin, jossa edellä mainitut ominaisuudet korostuvat.”

 

Kirjoitin blogissani aikaisemmin ”Miltä yrittäjyys näyttää perheesi silmin?”. Yrittäjällä saattaa olla vääristynyt mielikuva omasta yrittämisestään. Omasta mielestään hän on hyvä organisoija ja kokonaisuus on hallinnassa, ehkäpä jopa keskimääräistä paremmin. Muiden silmissä hän saattaa näyttää päämäärättömältä, töihinsä hukkuvalta sinnittelijältä, joka ei enää kykene erottamaan työtä vapaa-ajastaan (kuva: Unsplash)

 

Kun vauhti on päällä, on omaa toimintaa vaikea nähdä vääränlaisena. Näkemykseni on, että moni yrittäjä tekee (liian) paljon työtä, mutta käyttää tehokasta työaikaansa vääriin asioihin. Jos yrittäjä keskittyy tekemään tuottamatonta työtä, jonka voisi ulkoistaa, kuka tekee tuottavan työn? Tämä tilanne saattaa johtaa talousvaikeuksiin, vaikka työn määrä olisikin suuri. Tai mikäli yrittäjä ei itse tee tuottavaa työtä, hänellä tulee olla  sitä varten työntekijöitä tai alihankkijoita, ja yrittäjän itse täytyy keskittyä johtamaan ja kehittämään toimintaa. Jos joku ulkopuolinen kulkisi vaikkapa viikon yrittäjän mukana kellottamassa, mihin yrittäjän työaika kuluu, niin pahimmassa vain hyvin pieni osa ajasta on laskutettavaa. Työaika voi tuskin olla koskaan 100%:sesti laskutettavaa, mutta laskutustakin on synnyttävä. 

 

Työn tekemisen prosesseissakin on usein kehitettävää. Ja yksi valtaisa ongelmakohta on asiakashankinta. Yleensä yrittäjillä, jotka ovat onnistuneet myyntityössään, on liikaa töitä ja yrittäjillä, jotka eivät ole siinä onnistuneet, työtä on niin vähän, etteivät he saa työstään riittävää korvausta. Harva kuuluu näiden välimaastoon eli ”normaalitilaan”, jossa töitä ja tuloja on sopivasti. Kun taas suurin osa palkkatyöläisistä edustaa tätä normaalien joukkoa. Miksi yrittäjät edustavat usein ääripäitä?

 

Maailma on täynnä suuria retorisia kysymyksiä, kuten vaikka ”mitä onni on?” tai ”onko jumalaa olemassa?”. Suuria tekojakin kaivataan, kuten ”miten pelastetaan maapallo?” tai ”miten taataan maailmanrauha?” Moni tärkeä asia on vailla ratkaisua. Voisin lisätä joukon jatkoksi tällaisen hieman maallisemman kysymyksen: ”Miten saada yrittäjä ymmärtämään oman hyvinvointinsa tärkeys?” Tietoa, asiantuntija-apua, konsultointia ja koulutusta on tarjolla enemmän kuin koskaan, mutta viestin vieminen on kuin pään hakkaamista seinään. Onko näin, että yrittäjä oppii vain kantapään kautta eli järkiintyy kun on ajanut itsensä piippuun? (kuva: Unsplash)

 

Yrittäjät ovat kaikki erilaisia. Kaikkia ei riivaa pakkomielteinen työnteon tahti. Erityisesti ne yrittäjät, jotka työskentelevät pitkillä sopimuksilla alihankkijana, vaikuttaisivat kykenevän paremmin hallitsemaan ajankäyttöään. Tämä johtunee sopimusyrittäjyyden tuomasta taloudellisesta turvasta, joka puolestaan tuo mielenrauhaa. Kun ei tarvitse murehtia jokaista asiakasta, tarjousta tai laskutusta erikseen, ei synny “myyntipaniikkia”. Toisaalta tällaiset usein yhdelle suurelle päämiehelle työskentelevät yrittäjät ovat yhden oljenkorren varassa eli jos asiakassuhde syystä tai toisesta katkeaa, yritys on valtavassa vaarassa kaatua kokonaan. Sopimusyrittäjyys onkin usein samankaltainen tilanne, kuin palkkatyöntekijänä työskenteleminen. Erona lähinnä se, että yrittäjällä on yrittäjän vastuu, muttei työntekijän etuja. 

 

Suurin osa vapailla markkinoilla toimivista yrittäjistä kuitenkin tekee työtä lähes pakonomaisella tahdilla ja usein kuitenkin samanaikaisesti nauttii työstään ja yrittämisestä. Heitän näille yrittäjille muutaman kysymyksen pohdittavaksi:

  • Oletko aidosti tyytyväinen työn määrään? Ellet, mikä on pielessä? Mitä yksittäisiä, konkreettisia muutoksia sinun on tehtävä arjessasi, jotta asia korjautuu?
  • Oletko aidosti tyytyväinen omaan fyysiseen hyvinvointiisi? Ellet, mitä asialle on tehtävä?
  • Oletko aidosti tyytyväinen tulotasoosi? Ellet, mikä on pielessä? Mitä on tehtävä, jotta asia korjautuu?
  • Oletko innostunut uuden edessä? Riittävätkö resurssisi (aika, henkinen ja fyysinen jaksaminen, raha) uuden kehittämiseen?
  • Koetko flown päivittäin, viikottain tai kuukausittain? Vai koetko koskaan? Mitä on tehtävä, jotta asia korjautuu?

 

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *