Varovaiselle yrittäjälle

 

Mitä vanhemmaksi tulen, sitä paremmin ymmärrän, että meitä on moneksi. Kaikki yrittäjäksi ryhtyvät eivät suinkaan ole rohkeita riskinottajia tai nopeita päätöksentekijöitä. Enemmistö vaikuttaisi olevan suhteellisen varovaisia. Tällöin yrityksen perustamisessa mietityttää yritystoiminnan riskit. Varovaisuuteen taipuvainen henkilö toivoo yrittäjyydeltä(kin) ennakoitavuutta ja säännöllisiä, vakaita tuloja. Miten näihin voi varautua etukäteen? Voiko yritystoimintaa suunnitella etukäteen vakaaksi?

Ensin on syytä pohtia, mitä nämä riskit ovat. Yritystoimintaa suunnittelevien mielikuvissa riskit saattavat olla paljon suurempia, kuin mitä ne todellisuudessa ovatkaan. 2000-luvulla syntyneet mieltävät yrittäjyyden mukavaksi yhdessä tekemiseksi, jolloin oma yritys on väline oman kutsumuksen toteuttamiseen. Vanhempien sukupolvien mielikuvissa yrittäjyys on sitovaa ja riskialtista toimintaa, jossa pelkona on konkurssi, joka vie perheeltä kodin. Vallalla on myös uskomus, ettei yrittäjällä ole lainkaan lomia, eikä sosiaaliturvaa.

 

Kun työnpaikka tai työttömyys ahdistaa, vaihtoehtona saattaa olla oman yrityksen perustaminen. Suurin osa yrityksistä perustetaan rakennusalalle ja muille palvelualoille, joilla on jo entuudestaan paljon kilpailua. Mikäli ainoa kilpailukeino on hinta, voi alkava yrittäjä ajautua ojasta allikkoon. (kuva: Shutterstock).

 

Yksinkertaisin keino pohtia tulevan yritystoiminnan riskejä on SWOT-analyysi; nelikenttä, jossa kuvataan yritysideasta nämä osiot:

  • Vahvuudet (Strenght): Yrittäjästä tai muista yrityksen sisäisistä tekijöistä johtuvia positiivisia asioita (plussat). Näihin on mahdollisuus itse vaikuttaa. Esim. yrittäjän ammattitaito. Käytä hyväksi ja vahvista näitä!
  • Heikkoudet (Weakness): Yrittäjästä tai muista yrityksen sisäisistä tekijöistä johtuvia negatiivisia asioita ja kehittämiskohteita (miinukset), joihin on mahdollisuus itse vaikuttaa. Jotta analyysi olisi aidosti analysoiva, kerro kehittämiskohteen yhteydessä, miten heikkouden voi minimoida tai kääntää vahvuudeksi. Esim. Ei digimarkkinointiosaamista -> etsitään mainostoimistokumppani, jolta ostetaan ko. palvelut. Vältä, lievennä tai poista nämä!
  • Mahdollisuudet (Opportunity): Yrityksen ulkopuolisista tekijöistä ja toimintaympäristöstä johtuvia positiivisia asioita. Näihin ei ole mahdollisuutta vaikuttaa. Esim. alan digitalisoituminen. Varmista näiden hyödyntäminen!
  • Uhat (Threath): Yrityksen ulkopuolisista tekijöistä ja toimintaympäristöstä johtuvia negatiivisia asioita. Näihin ei voida itse vaikuttaa. Esim. sääolosuhteet. Kierrä, lievennä, poista nämä!

SWOT-analyysissa ei ole tarkoitus vain luetella yrityksen hyviä ja huonoja puolia, vaan keskittyä niihin plussapuoliin, joista voisi muodostua kilpailuetua, ja vastaavasti niihin miinuspuoliin, jotka ovat todellisia huomioitavia riskejä. Hyvin tehty SWOT vaatii paljon taustatyötä, kuten markkinatilanteen selvittämistä ja tulevaisuuden ennakointiraporttien lukemista, mutta kyllä ihan maalaisjärjelläkin pääsee hyvin alkuun.

Jonkun yrityshankkeen ulkopuolisen henkilönkin olisi syytä lukea SWOT, sillä tulevan yrittäjän näkökulma voi olla liian suppea tai aivot on jo ohjelmoitu luomaan yritysideasta loistokas ja menestyvä – tällöin riskit eivät enää näyttäydy oikeissa mittasuhteissa. Joskin varovaisen henkilön mielestä riskejä voi piillä missä tahansa asioissa, joten ulkopuolisen henkilön näkemys voi myös auttaa karsimaan turhia ja mitättömän pieniä riskejä. Kaikki maailman riskit ydinsodasta nälänhätään eivät välttämättä kuulu suomalaisen perusyrittäjän SWOT:iin, ellei liikeidea jotenkin liity näihin.

SWOT kuvataan usein nelikenttänä. Ei riitä, että laatikoihin vain kirjaa kunkin asian, vaan näitä asioita on myös analysoitava. Miten hyödyntää vahvuudet? Miten riskin voi minimoida tai jopa kääntää vahvuudeksi? Moni yrittäjä esimerkiksi kokee ulkomaiset verkkokaupat valtavaksi uhaksi. Ja uhkia ne ovatkin, jos yrittää taistella niitä vastaan. Miten kasvavan verkko-ostamisen voisi nähdä mahdollisuutena? Mitä liiketoimintaa se tuo lisää? Ammatit ja toimialat kehittyvät markkinatilanteen mukaan. Voiko tuleva yrityksesi olla ensimmäisten joukossa tarjoamassa sellaisia palveluita, jota muut eivät ole vielä ymmärtäneet lanseerata?

Taloudellinen riski

Täysin riskitöntä yritystoimintaa ei ole olemassakaan. Yritystoimintaa suunnittelevien suurin huoli on talous. Mitä vähemmän yrityksen perustamisen maksaa, sitä vähemmän siinä on rahaa kiinni. Niin yksinkertaista se on. Jos tuleva yrittäjä aikoo myydä vain omaa osaamistaan vaikkapa toisille yrittäjille, lainan ottamiseen liittyvä taloudellinen riski minimoituu. Jos yritystoimintaan tarvitaan vain esimerkiksi ohjelmisto tai työkaluja, ei yrityksen perustamiseen tarvita välttämättä lainaa. Ja näin yrittäjä voi nukkua yöunensa paremmin.

Mutta on huomioitava, että joskus velattomuus voi tarkoittaa jopa sitä, että yritys tuottaa vähemmän ja on sen vuoksi riskialttiimpaa. Mikäli yrittäjä ei syystä tai toisesta halua tai pysty ottamaan lainaa, eikä näin ollen pysty hankkimaan yritystoiminnalle välttämättömiä hankintoja, koko yrittäjyys vaikeutuu.

Voi olla, että tällöin yrittäjä ei pysty tekemään kaikkia töitä, vaan joutuu ohjaamaan asiakkaita kilpailijalle. Tai saattaa käydä niin, että asiakas valikoi toisen yrityksen juuri sen vuoksi, että ”yhden luukun periaatteella” se on hänelle helpompaa. Vanhoilla tai toimimattomilla työkaluilla työn tekeminen voi olla hitaampaa ja keskeytyksiäkin voi tulla enemmän. Eli ammattimaisista, toimivista työvälineistä ei kannata tinkiä. Yrittäjyys ei ole kilpavarustelua, eli merkeillä tai imagoasioilla ei kannata sinänsä brassailla. Mutta työ tulee pystyä tekemään hyvin ja ripeästi. Ja jos se vaatii velkarahoitusta, niin sen ottamista kannattaa vakavasti harkita.

 

Etenkin aikuiset naisyrittäjät tuntuvat vieroksuvan lainarahaa yritystä perustettaessa. Voi olla suorastaan kunnia-asia pysyä velattomana. Näin etenkin tilanteissa, joissa oma asunto on jo maksettu. Perusteluna kuulen usein sen, että halutaan jättää omaisuutta perinnöksi jälkipolville. Haluaisin korostaa, että esimerkiksi asiantuntijapalvelun myyminen ei useinkaan edellytä lainarahan ottamista eli omaa taloa ei tarvita lainan pantiksi. Monilla tuntuu olevan mielikuva, että yrittäjä on automaattisesti korviaan myöten veloissa ja suurella todennäköisyydellä joutuu kodittomaksi – ja jälkipolvet jäävät perinnöttömiksi. (kuva: Shutterstock)

 

Monilla haaveena on oma ravintola tai kauppa. Erityisesti alan ulkopuolelta tuleville avautuu kyllä yrittäjäkoulutuksessa silmät ja lopulta harva lähtee viemään hanketta eteenpäin. Monesti asia tyssää viimeistään rahoituksen saamiseen, sillä rahoittaja ei mieluusti lähde lainaamaan rahaa yrittäjälle, jolla ei ole realistista käsitystä alan yritystoiminnasta. Ravintolan tai kaupan perustaminen on harvoin mahdollista ilman lainarahoitusta. Tarkka summa riippuu monesta asiasta ja viitettä tähän saa laskelmien avulla, mutta heitän nyt tällaisen summan, että kauppaa tai ravintolaa pystyy harvoin perustamaan alle 50 000 eurolla.

En millään muotoa vierasta perusteltua lainan ottamista, vaan päinvastoin olen sitä mieltä, että joskus tiukka lainarahan vastustaminen on

a) este yritystoiminnan perustamiselle ja

b) este yritystoiminnan kasvamiselle.

Lainaraha on usein tarpeen yritystoiminnan käynnistämiselle, sillä mikäli rahaa ei ole riittävästi alkuvaiheen hankintoihin ja markkinointiin, saattaa yritys joutua jo alkumetreillä vaikeuksiin. Yritysrahoituksessa näkökulma lainaan on toinen kuin yksityiselämässä: yrityksen on tarkoitus tuottaa yrittäjälle elanto ja voittoa, toisin kuin yksityiselämän lainat – vaikka nekin voivat toki olla sijoituksia omalla tavallaan.

Summa summarum: mikäli haluat minimoida velkarahaan liittyvän taloudellisen riskin, liiketoiminnan tulee olla sen tyyppistä, ettei alkuvaiheeseen tarvita lainaa eli omaan osaamiseen perustuvaa palvelun myyntiä. Tätäkin parempi vaihtoehto on turvata yritystoiminnan tulot. Eli kääntäisin asian näin päin: velattomuus ei tuo turvaa, vaan se, että yritykselle tulee riittävän suurta, säännöllistä tuloa. Jos näin on, laskun maksamisen ja mahdollisen lainanlyhennyksen pystyy hoitamaan hyvin.

 

Toisilla on liian ruusuinen kuva yrittäjyydestä, toisilla taas liiankin karu. Yritystoimintaa aloittaville on olemassa useita tukimuotoja: maksutonta yritysneuvontaa, yrittäjäkoulutusta ja starttiraha, joka on noin 4000 euron taloudellinen avustus. Sen rahallinen merkitys ei ole niinkään suuri kuin henkinen. Moni alkava yrittäjä sanoo, että mikäli starttirahaihmiset eivät usko hänen ideaansa, voiko siihen uskoa itsekään? (kuva: Shutterstock)

 

Entä jos yritystoiminta ei tuota?

Mitkään tulot eivät ole varmoja. Eihän ns. vakituinen palkkatyökään ole suurella todennäköisyydellä loppuelämän tulonlähde ja työsuhdekin voi päättyä. Varovaisen yrittäjän kannattaa pohtia, mikä tuote tai palvelu on sellainen, jota on helppo myydä ja asiakkaan helppo ostaa. Yleensä tällaiset tuotteet eivät ole liian erikoisia tai liian arvokkaita hinnaltaan. Toisaalta tällaisilla aloilla on usein myös paljon kilpailua eli tarjontaa entuudestaan. Siivous- tai rakennuspalvelua on yleensä helppo myydä ja niitä on totuttu jo ostamaan.

Asian kääntöpuoli onkin, onko tällaisella yrityksellä vaurastumisen mahdollisuuksia. Niitäkin varmasti löytyy kasvattamalla liiketoimintaa, mutta se ei välttämättä ole varovaisen yrittäjän tavoite. Jos tavoitteena on työllistää itsensä suhteellisen helposti, tuttu ja turvallinen toimiala on helpoin. Aloittamiseen ei mene aikaa, vaan työt voi aloittaa saman tien. Ja näin saadaan tulojakin saman tien, eikä esim. vuosien tuotekehitystyön tuloksena.

Asiakkaista kannattaa pyrkiä tekemään kanta-asiakkaita. Jos saat heistä sopimusasiakkaita, se tekee yrittäjyydestä ja etenkin tuloista helpommin ennakoitavia. Millaisen tuotteen tai palvelun ostamiseen asiakas haluaa sitoutua pitkäksi aikaa? Mitä hän tarvitsee usein tai koko ajan? Yritysasiakkaita ajatellen: Mikä on kyseisen alan yritykselle tärkeä tukitoiminto, joka halutaan ostaa ulkopuolelta?

Ostaminen tulee tehdä helpoksi. Selkeä sisältö – jotta asiakas tietää tarkalleen mitä hän saa. Tuotteilla on oltava selkeät hinnat. Ja kaikki muukin niin selkeäksi, että kaupan teko on nopeaa, eikä asiakkaan tarvitse varmistella tai jäädä pohtimaan. Sinun on helppo myydä tuotteistettua tuotetta/palvelua ja asiakkaan on helppo ostaa se.

 

Yritystä perustavan kannattaa pohtia, miten erottua valtavasta massasta. Kilpailuilla aloilla kaikki yritykset tarjoavat täsmälleen samaa palvelua. Hyvä asiakaspalvelu tai eri merkin edustus ei yksin riitä erottamaan uutta toimijaa pitkään toimineesta kilpailijasta. Muutkin kyllä osaavat palvella ja tuotemerkillä ei ole asiakkaalle välttämättä kovin suurta merkitystä. Mitkä ovat kriittisiä menestystekijöitä eli niitä, joilla on asiakkaalle oikeasti merkitystä? Onko se pysäköintimahdollisuus, ilta-aukioloaika, verkkokauppa, rahoituspalvelu vai jokin muu yrittäjästä itsestään pieneltä tuntuva seikka, mutta asiakkaan kannalta ratkaiseva tekijä. Jokin yksittäinen asia saattaa olla juuri se syy, miksi asiakas valitseekin juuri sinut. Oletko ensimmäinen, joka tuo Suomeen maailmalla vallalla olevan trendin? Voitko toimia jopa toisten yrittäjien kouluttajana tai tukkurina? (kuva: Shutterstock)

 

Saanko lisäturvaa vakuutuksilla?

Yrityksille on tarjolla kymmeniä erilaisia vakuutuksia. Kun yritystoimintaa suunnitteleva astuu ensimmäistä kertaa vakuutusyhtiön konttoriin, hänelle saatetaan esitellä vakuutuksia, joiden olemassaolosta hän ei ollut edes tietoinen (esimerkiksi terrorismivakuutus). Vakuuta ne asiat, jotka ovat oikeasti riskejä ja joita eniten murehdit. Omaa ammattitaidottomuutta ei voi vakuuttaa, mutta kaiken muun voi.

 

Yrittäjän sosiaaliturva

Moni varovainen yrittäjänalku on kuullut, että yrittäjä on täysin lainsuojaton. Aivan näin kurjasti asia ei ole, vaan yrittäjällä on mahdollisuus vaikuttaa tähän itse. Mikäli hän ei huolehdi lakisääteisen yel-vakuutuksen ottamisesta, hänestä kyllä tulee lainsuojaton. Kelan päivärahojen perusteena on yttäjän itsensä asettama  yel-työtulon taso. Työtulolla tarkoitetaan yrittäjän vuosituloa. Työtulo kannattaa olla vähintään 13 000 euroa vuodessa, sillä tällöin yrittäjällä säilyy oikeus työttömyyspäivärahaan (mikäli työssäoloehto täyttyy). Ja eläkettä kertyy vain yel-maksua maksamalla. Yrittäjä voi myös ottaa itse vapaaehtoisia eläke- ja muita vakuutuksia, joista osa on yrityksen kirjanpidossa verovähennyskelpoisia kustannuksia.

Yrittäjätkin ovat oikeutettuja saamaan toimeentulotukea ja aivan kaikkia muitakin tukimuotoja, joskin yrittäjän tulen määrittäminen ei ole aivan niin yksinkertaista, kuin palkansaajalla. Yrittäjä voi saada myös työttömyyspäivärahaa, jos yritystoiminta on aidosti sivutoimista ja yrittäjä hakee aktiivisesti palkkatyötä. Asiakkaiden vähyyden vuoksi työttömyyspäivärahaa ei tietenkään saa, eikä pidäkään saada.

Yrittäjille on Suomessa kaksi työttömyyskassaa: AYT ja SYT. Kannattaa tutustua kassojen ehtoihin tarkasti. Erityisesti osakeyhtiön, jolla on omaisuutta, lakkauttamisen tai myymisen jälkeen ei ole lainkaan itsestään selvää, että yrittäjä tuosta vain ilmoittautuisi Te-palveluille työttömäksi työnhakijaksi ja alkaisi saada ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa. On myös huomioitava, että yrittäjyys saattaa vaikuttaa myös puolison/perheenjäsenen työttömyyspäivärahaan. Toisinaan katsotaan, että tämä voisi työllistyä perheen yrityksessä.

Tärkeintä sosiaaliturvan kannalta on siis maksaa riittävän tasoista Yel-maksua. Keskimäärin suomalaiset yrittäjät maksavat 20 000 euron työtulon mukaisesti – riippumatta siitä, paljonko todellisuudessa saavat tuloja yritystoiminnastaan. Voit laskea yel-työtulon vaikutuksen Kelan päivärahoihin, tulevaan eläkkeeseen ja samalla myös yel-maksun suuruuden esim. tällä Elon yel-laskurilla. 

 

Yrittäjyyttä pohtivat murehtivat palkallisten kesälomien menettämistä. Moni vuoden, pari yrittäjänä toiminut saattaa kuitenkin huomata, ettei enää kaipaakaan pitkää työstä irrottautumista. Kun työn imu on voimakas ja työstään oikeasti nauttii, ei välttämättä enää edes halua neljän viikon yhtä jaksoista lomaa. Ilmiö on mielenkiintoinen. Toisaalta kyse on siitäkin, ettei yrittäjän on oltava tavoitettavissa, koska rahaa ei tule, ellei yrittäjä ole paikalla. (kuva: Shutterstock)

 

Asiakkaiden vähyys

Moni mainio liikeidea osaavan yrittäjän käsissä kaatuu valitettavasti siihen, ettei asiakkaita ole riittävästi. Suurin syy on se, ettei alkavalla yrittäjällä ole ollut käsitystä siitä, miten hän saa hankittua riittävästi näkyvyyttä. Markkinointi- ja myyntityön resurssit eivät ole olleet riittäviä. Alkava yrittäjä saattaa kuvitella, että kun yritykselle on avattu kotisivut, se riittää markkinoinniksi. Ja jos muutama tuttava on luvannut ostaa tuotettasi, olisi asiakaskunta jo valmiina. Tämä ei riitä nimeksikään! Markkinointiin on panostettava moninkertaisesti siihen nähden, mitä moni kuvittelee. Ja siihen palaa aikaa ja euroja. On ostettava markkinointiapua ammattilaisilta, ja sekin luonnollisesti maksaa.

Riippuu toimialasta, millaista näkyvyyttä tarvitaan ja mitkä mainoskanavat ovat toimivampia. Markkinointiin on mahdollista myös syytää rahaa loputtomasti ilman että se tuottaa riittävästi tulosta. Itse sanon aina, että periaatteessa on ihan sama mitä markkinointi maksaa, kunhan se tuottaa vastaavasti koko ajan riittävästi myyntiä toisessa päässä.

 

Uusi yritys, uudet tilat? Liian moni pienyritys on täydellisesti piilossa. Potentiaaliset asiakkaat eivät yksinkertaisesti tiedä niiden olemassaolosta. Yksi ilmoitus paikallislehdessä tai yrityksen kotisivut eivät riitä takaamaan näkyvyyttä. On käytettävä maksullista mainontaa, ja laskelmissa usein nähty 50€ kuukaudessa ei riitä alkuunkaan. Yrittäjäkoulutuksessa yrittäjyyttä pohtiva saa apua markkinointiin ja myös laskelmiin. Vahva suositus on ostaa markkinointipalvelua ammattilaiselta, aivan kuten kirjanpitokin ostetaan tilitoimistolta. Yrittäjän ei kannata yrittää tehdä kaikkea itse, etenkään sitä mitä ei osaa. (kuva: Shutterstock)

 

Sopimusyrittäjyys

Jos yritystoimintaa suunnitteleva ei halua tehdä asiakashankintaa (eli toisin sanoen hän ei koe myyntityötä omakseen) ja haluaa yrittäjyydeltä työsuhteenomaisia piirteitä, voi sopimusyrittäjyys olla yksi mahdollisuus. Sopimusyrittäjyys voi olla esimerkiksi franchisingyrittäjyyttä tai muutoin päämies-alihankkija-suhde. Sopimusyrittäjyyttä on paljon tietyillä toimialoilla, kuten kuljetusalalla.

Tällaiseen yrittäjyyteen liittyy usein paljon hyviä puolia:

  • Päämies huolehtii asiakkaiden hankkimisesta.
  • Pitkäaikainen, vakaa yhteistyökumppanuus.
  • Yrittäjä saa itselleen heti laskutusta ja voi nostaa säännöllistä kuukausipalkkaa.
  • Työmäärä ei vaihtele valtavasti.
  • Työ on ennakoitavaa.
  • Suurin osa hallinnosta on usein päämiehellä eli yrittäjä voi keskittyä varsinaisen työn tekemiseen – joka on usein juuri sitä, mitä yrittäjä haluaakin tehdä.
  • Yksinyrittäjä saattaa saada ympärilleen työyhteisöä vastaavan ringin.
  • Yksinyrittäjä saattaa päästä hyötymään ison yrityksen ohjelmistoista yms. ratkaisuista, joihin hänellä ei olisi yksin mahdollisuutta.
  • Liikeidea on jo testattu toimivaksi.

Miinuksiakin löytyy, sillä pienempi alihankkija on usein altavastaajan roolissa:

  • Hinnoissa ei ole yleensä juuri neuvottelunvaraa. Taksaneuvottelut saattavat olla yksipuolista sanelua.
  • Yritys ei pysty tuottamaan merkittäviä voittoja, koska samasta siivusta on jäätävä rahaa myös päämiehelle. Mitä enemmän ottavia käsiä, sitä vähemmän jää yrittäjälle itselleen.
  • Sopimus on sitova, eli yrittäjän elämäntilanteen muuttuessa siitä on vaikea päästä eroon ilman taloudellisia menetyksiä.
  • Yrittäjällä on yrittäjän vastuu, muttei välttämättä yrittäjän vapautta.
  • Yrittäjä on väliinputoaja; häntä kohdellaan välillä kuin työntekijää, mutta hänellä ei silti ole oikeuksia päämiehen työntekijöiden etuisuuksiin.
  • Ketjun alle yrittäjäksi lähtevä ei useinkaan saa starttirahaa.
  • Yhden päämiehen sopimuksen varassa oleminen. Riskiä ei voi hajauttaa ja jos sopimus katkeaa, saattaa koko yritystoiminta kaatua.

Päämies-alihankkija-asetelmia on kuitenkin monenlaisia, joten asia täytyy kunkin selvittää tapauskohtaisesti. Parhaimmillaan molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä ja hyötyvät tilanteesta. Myös oma yritykseni Starttivalmennus toteuttaa tutkinnonjärjestäjille alihankkijana tutkintokoulutuksia, jotka perustuvat sopimuksiin.

Sopimusyrittäjyydellä voi parhaimmillaan taata yrityksen tulevaisuuden jopa vuosiksi eteenpäin ilman jatkuvaa pelkoa asiakkaiden riittävyydestä. Esimerkiksi julkinen sektori kilpailuttaa toimijoita ja Hilmasta löytyykin hankinta-ilmoituksia (tarjouspyyntöjä) lukuisille eri toimialoille. Pelkästään Suomen sisällä julkishankinnat ovat vuositasolla 35 miljardin euron markkinakenttä. Julkinen sektori on hidas, mutta varma maksaja. Sopimuskaudet ovat usein muutaman vuoden (+ mahdolliset optiovuodet) kerrallaan. Tämän tyyppinen sopimusyrittäjyys sopii hyvin varovaiselle yrittäjälle ja monelle muullekin.

 

Markkinoilla vallitsee viidakon laki. Näin yrittäjyysnäkökulmasta ammattiliitot ovat neuvotelleet työntekijöille niin hyvät ehdot, että ne ovat alkaneet kääntyä itseään vastaan. Koska markkinoilla ei ole mahdollisuutta noudattaa näin tiukkoja ehtoja, on syntynyt erilaisia toimintamalleja, jotka vastaavat työnantajien tarpeita. Kolme suurinta ilmiötä ovat: työvoiman vuokraaminen, alihankinta ja kevytyrittäjyys. Kaksi jälkimmäistä on usein juurikin sopimusyrittäjyyttä eri muodoissaan. (kuva: Pixabay)

 

Varma liikeidea?

SWOT:iin kirjataan yleensä lukuisia eri riskejä ja pelkoja, kuten yrittäjän sairastuminen, uudet kilpailijat ja lama. Osa riskeistä liittyy yrittäjään itseensä ja näihin yrittäjä voi itse vaikuttaa. Sen sijaan toimintaympäristöstä johtuvia tekijöitä ei usein osata ennustaa. Esimerkiksi lakimuutos voi tulla yllättäen ja kaataa koko yritystoiminnan.

Haaveena onkin usein varma liikeidea. Valitettavasti sellaista ei ole olemassakaan. Moni suurikin yhtiö on kaatunut siihen, etteivät asiakkaat enää osta. On monia yhtiöitä, joiden on ollut oma loistelias aikakautensa, mutta yritys on kaatunut tai jäljellä on enää entiseen verrattuna vähäistä toimintaa. Nokia on yksi näistä, ja oma lempiesimerkkini on Kodak, joka oli valtaisa jättiläinen. Tänä päivänä ihmiset ottavat enemmän valokuvia kuin koskaan. Silti Kodak on menettänyt asemansa.

Tutkimusten mukaan yrityksen parhaaksi pelastusrenkaaksi onkin osoittautunut toimintaympäristön muutoksiin vastaaminen. Liikeidea ei voi pysyä muuttumattomana, sillä ympäristö yrityksen ulkopuolella muuttuu jatkuvasti. Yrityksen on pystyttävä ennakoimaan noita muutoksia ja kyettävä muuttamaan omaa liiketoimintaansa sen mukaisesti.

 

Jokainen aikuinen muistaa entisaikojan menestystuotteet; C- ja VHS-kasetit, disketit ja cd-levyt, jotka ovat olleet omana aikakautenaan uusinta uutta, mutta ovat nyt jo mennyttä aikaa. Mitä näitä tuotteita valmistaville yrityksille on tapahtunut? Näistä voimissaan ovat ne, jotka ovat kyenneet muuttamaan toimintaansa markkinoiden muuttuessa. (kuva: Pixabay)

 

Varmaa on vain epävarma. Sama pätee yrittäjyyteen, johon liittyy aina tietty epävarmuus. Kuten todettu, täysin riskitöntä liiketoimintaa ei ole olemassakaan. Valtaisalla suunnittelun määrällä ei voida poistaa näitä riskejä – päinvastoin monesti äärimmäiseen liiketoiminnan hiomiseen käytetty aika olisi järkevämpää käyttää myyntityöhön. Suunnitelmat harvoin toteutuvat sellaisenaan, joten on turha hioa niitä liikaa oman pään sisällä. Sen sijaan kannattaa lähteä markkinoille testaamaan ja saamaan suoraa ja elintärkeää palautetta asiakkailta, ja hioa toimintaa vasta tämän jälkeen.

Ja hiominen jatkuu yritystoiminnan käynnistymisvaiheen jälkeenkin. Jos yrittäjä on luoteeltaan varmuutta kaipaava, voi olla vaikeaa suhtautua myönteisesti jatkuvaan muutokseen. Joskus jatkuvat muutokset ovat jopa se syy, miksi henkilö on halunnut irtautua palkkatyöstään ja hänellä on mielikuva siitä, että kun hän perustaa oman yrityksen, asiat voi pitää helpommin vakaana. Yritystoimintaan liittyy kuitenkin paljon sellaista, joka ei ole omissa käsissä.

Toisinaan alkavat yrittäjät murehtivat riittääköhän oma osaaminen. Kun yritystoiminnan on saanut rullaamaan kuolemanlaakson yli alkaa toivottavasti muodostumaan luottamus siihen, että yritystoiminta kantaa. Vaikeitakin hetkiä tulee varmasti, mutta omaan ammattitaitoon ja osaamiseen on pystyttävä luottamaan. Yrittäjyystaitoja sen sijaan oppii tekemällä. Yrittäjäkoulutus antaa lisätietoja ja käytännön tekeminen opettaa loput. Kun hommat hoitaa hyvin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, tilauksia on parhaimmillaan aina tiedossa ja hinnatkin pystyy pitämään hyvällä tasolla. Tämä jos mikä saa yrittäjän hymyilemään. Eivät kaikki yrittäjät kamppaile vaikeuksissa, vaan moni on tilanteeseensa erittäin tyytyväinen, ja jopa yrittäjäkin pystyy elämään vakavaraista elämää.

 

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *