Yrittäjän äitiysloma

Syy hetkelliseen blogihiljaisuuteeni on tässä:

Iltatähden myötä tämä postaukseni käsittelee juuri nyt itselleni ajankohtaista, mutta myös monien yrittäjyyttä pohtivien naisten mielessä pyörivää aihetta eli sitä, miten yrittäjälle käy, kun hän saa perheenlisäystä. Niin ihana ja ainutlaatuinen asia kuin lapsen syntymä onkin, se aiheuttaa väkisinkin pohdintaa myös rahan riittävyydestä, työn ja lapsiperhearjen yhdistämisestä, ajankäytönhallinnasta ja ylipäätään resurssien riittävyydestä. Harvassa tuntuvat olevan enää ne vanhemmat, jotka pystyvät tai edes haluavat heittäytyä kokonaan perhevapaalle, vaan halutaan pitää huoli omasta urasta vauva-aikana ja myös pitää yllä samaa elintasoa kuin ennen lapsen syntymää. Onko tämä mahdoton yhtälö?

Yrittäjä ei ole lainsuojaton perhevapaa-asioissa. Yrittäjä-äiti voi jäädä äitiysvapaalle 30-50 arkipäivää ennen tulevan lapsen laskettua aikaa aivan samoin kuin työssäkäyvä, opiskeleva tai missä tahansa muussakin elämäntilanteessa oleva tuleva äiti. Yrittäjä-äiti saa myös äitiyspäivärahaa aivan kuten kuka tahansa muukin äiti. Äitiyspäivärahan laskentaperusteena on edellisen vahvistetun verotuksen tulot (jos äitiysvapaa alkaa vuonna 2019, perusteena on vuoden 2017 tulot) tai jos viimeisen puolen vuoden yel-työtulo on 20% suurempi, kuin vahvistetun verotuspäätöksen tulot, voi äiti pyytää Kelaa maksamaan päivärahan sen mukaisesti. Yrittäjä-äiti saa itse asiassa jopa parempaa äitiyspäivärahaa kuin työssäkäyvät palkansaajakollegansa, koska yelin alaiset tulevat äidit saavat ensimmäisiltä 56 arkipäivältä korotettua päivärahaa, joka on 90% edellä mainituista tuloista. Tämän jälkeen maksettava päiväraha on noin 70% yel-työtulon/edellisen vahvistetun verotuksen tulojen suuruudesta. Äitiyspäivärahaa haetaan viimeistään kaksi kuukautta ennen laskettua aikaa ja hakemiseen tarvitaan neuvolasta raskaustodistus.

Kaksi vallalla olevaa trendiä: a) Nuoret aikuiset eivät innostu lapsiperhearjesta ja perheen perustamista lykätään tai se haudataan kokonaan b) Nuoret aikuiset haluavat ryhtyä yrittäjiksi, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että perheen perustaminen on entistäkin hankalampaa. Miten päättäjät voisivat huomioida nämä kaksi haastetta? Äitiyslomalle jäämistä pidetään ammatillisena ja taloudellisena “itsemurhana”. (kuva: Pixabay)

Ongelmalliseksi päivärahan määrä muodostuu, mikäli yrittäjä-äiti ei ole joko nostanut tai pystynyt nostamaan itselleen kunnollista palkkaa tai on pitänyt yel-työtulonsa hyvin alhaisella tasolla. Päiväraha ei ole tukimuoto, jolla kenenkään olisi tarkoitus rikastua, vaan se on aina pienempi kuin palkka, oli kyseessä sitten yrittäjä tai palkansaaja. Päivärahan on tarkoitus mahdollistaa väliaikaisesti ihmisen toimeentulo kotonaolemiseen ilman palkka- tai yrittäjätuloa. Tässä tapauksessa Kela tukee äitiä äitiyspäivärahan muodossa noin neljän kuukauden ajan eli täysimetysajan. Tämän jälkeen on mahdollista jäädä vanhempainrahakaudelle, jonka maksuperusteet ovat samat. Vanhempainrahaa saa siihen saakka kun lapsi on noin kahdeksankuukautinen.

Miten sitten yhdistää yrittäjyys ja tuore vanhemmuus? Kela maksaa päivärahaa arkipäiviltä ja lauantai-päiviltä eli sunnuntaisin voi työskennellä ja myös nostaa palkkaa tai yrittäjätuloa omasta yrityksestään. Mikäli tätä harjoittaa päivärahapäivinä, on ilmoitettava Kelalle (mielellään etukäteen) työskentelypäivät, jolloin niiltä päiviltä maksetaan vain minimipäiväraha ja muilta päiviltä tulojen mukainen päiväraha. Sillä ei ole merkitystä, nostaako työskentelypäiviltä palkkaa vai ei, ja jos nostaa palkkaa, määrä ei vaikuta. Sääntö on simppeli: kun työskentelet arkena tai lauantaina, ilmoitus Kelaan ja noilta päiviltä maksetaan minimipäiväraha. Kela ohjeisti minua ilmoittamaan työskentelypäivät ”oma asiointi”-palvelun viestitoiminnon kautta tai ilmoitukset-osiossa. Viesti-toiminnon kautta tehtyyn ilmoitukseeni olen saanut Kelalta vastauksen todella nopeasti; jo seuraavana päivänä eli homma tuntuu toimivan hyvin. Tilitoimistosta olen saanut ohjeen pitää kirjaa sunnuntaipäivien työtunneista, jotta on tarvittaessa näyttää Kelalle dokumentti sunnuntaityöskentelystä.

Myös verottaja toki muistaa päivärahan saajaa. Äitiyspäivärahasta maksetaan veroa oman veroprosentin mukaisesti, kuitenkin vähintään 25%. Työssäolopäiviltä, joilta Kela maksaa minimipäivärahan, verottaja muistaa peräti 40 prosentilla. Eli työssäolopäiviltä on todellakin suotavaa saada palkkaa, koska eipä tuosta reilun parinkymmenen euron minipäivärahasta jää käteen juuri mitään, kun siitä pidätetään vielä 40% veroa.

Yritystä harvoin pystyy laittamaan täysin pöytälaatikkoon yrittäjän äitiysvapaan tai minkä tahansa muunkaan vapaan (loman tai sairausloman) ajaksi. Mikäli kyseessä on yksinyrittäminen, ei työtä voida edes delegoida työntekijöille. Olisi todella surullista, jos yritys kaatuisi yrittäjän äitiysvapaan aikana, eikä yrittäjällä olisi enää työtä äitiysvapaan päättyessä tai vielä ikävämmässä tapauksessa yritystoiminnasta jäisi maksuja tai jopa velkoja henkilökohtaisesti maksettaviksi.

Helpotusta maksuihin tuo se, ettei yrittäjän tarvitse maksaa äitiysvapaan ajalta yel-maksua, mikäli hän tienaa vähemmän kuin 7656,26 euroa (2018). Tuo rajahan pätee aina eli on aivan sama, mikä on yrittäjän elämäntilanne. Mikäli hän tienaa yritystoiminnastaan tuon 7656,26 euroa, on otettava yel-vakuutus, vaikka hän olisi osa-aikatyön hakijana ja saisi soviteltua työttömyyspäivärahaa, olisi palkkatyössä ja olisi eläkevakuutettuna työnantajansa puolesta ja harjoittaisi yritystoimintaa vain sivutoimisesti, opiskelisi päätoimisesti tai olisi perhevapaalla ja saisi äitiyspäivärahaa tai vanhempain päivärahaa. Itse ilmoitin Ilmariselle lopettavani Yel-vakuutuksen äitiysloman ajaksi ja sain Ilmariselta kirjeitse vahvistuksen, jossa kerrottiin minun lakkauttaneen yritystoimintani 😮 Yrittäjän eläkevakuutuksen joudun ottamaan uudelleen, kun tuo tuloraja ylittyy oli kyse sitten sunnuntain palkoista, jotka eivät vaikuta päivärahaani tai arkipäivien palkoista, joilta saan minimipäivärahaa.

Yrittäjä tekee itsestään usein korvaamattoman, vaikka sanontahan kuuluu, että mikäli et kävele vetten päällä, et ole korvaamaton. Yrittäjän perhevapailla vaakakupissa painavat lapsen hoitaminen ja yrityksen pyörittäminen. Kumpikin on tärkeä, mutta onko toinen tärkeämpi? (kuva: Pixabay)

Päivärahaa suurempi ongelma yrittäjä-äitien äitiysvapaassa on resurssien riittävyys tai pikemminkin riittämättömyys. Kun palkansaaja-äiti voi usein heittäytyä kokonaan mammalomailemaan ja keskittyä vain lapseen/lapsiin ilman työhuolia, on yrittäjä-äidin kannettava vastuu yritystoiminnastaan yhtä lailla oli töissä tai vapaalla. Yrityksen kiinteät kustannukset juoksevat riippumatta mikä on yrittäjän elämäntilanne. Vuokra, vakuutusmaksut, lainanlyhennykset jne. on maksettava eli laskutettavaa on oltava jokaisena kuukautena vaikka yrittäjä olisi poissa kuvioista. Minulla on onneksi apuvoimia lastenhoidossa, mutta mikäli yrittäjä-äiti saa lapsen yksin tai lähistöllä ei ole tukiverkostoa, on resurssien riittävyys todellakin koetuksella. Vaarana on äidin uupuminen tai yritystoiminnan kuoleutuminen. Kumpikaan ei ole hyvä vaihtoehto, mutta jokaisen on punnittava tärkeysjärjestyksensä itse ja tehtävä päätökset sen mukaisesti.

Yrittäjä-äidin kannattaakin pohtia ainakin näitä:

-Mitkä ovat yrityksen kuluja, jotka voi laittaa kokonaan tai osittain jäihin äitiysvapaan ajaksi?

-Voiko pankin kanssa sopia lainan lyhentämisen sijaan pelkkien korkojen maksamisesta?

-Onko yritystoiminta sellaista, että siitä voi saada ns. passiivia tuloja eli tuloja, jotka eivät ole suorassa yhteydessä yrittäjän antamaan työpanokseen? Ellei näitä ole, miten niitä voisi saada? Passiiviset tulot voivat pelastaa yritystoiminnan taloudelliselta ahdingolta äitiysvapaan ajan eli niillä voi saada laskut maksettua.

-Ellet itse pysty tai halua tehdä töitä äitiysvapaan aikana, onko tuttavapiirissäsi luottohenkilöä, jolle voit delegoida osan yrityksesi töistä tai voitko ostaa osaamista alihankintana? Se toki maksaa, mutta pohdi vaakakupissa onko tärkeämpää pitää yritystoiminta pystyssä sillä aikaa kun itse keskityt vauvan ensihetkiin (joka on korvaamattoman tärkeää) vai onko tärkeämpää saada itselle jokainen pennonen yritystoiminnasta?

-Karsi kaikki turha. Tee äitiysloman aikana esim. sunnuntaisin vain todellakin pakolliset asiat. Pian saatat huomata, että olet aikaisemmin tehnyt paljon turhaa ja heittänyt arvokasta työaikaa hukkaan haahuilemalla sinne tänne, kun nyt teet tehokkaasti parissa tunnissa sen, mihin aiemmin meni viikko. Pakon edessä tulee tehtyä hyvin ja tehokasta työtä 😀

Toki riippuu paljon yritystoiminnan toimialasta ja ylipäätään toimintatavasta, onko yritystoimintaa mahdollista toteuttaa vetäjän ollessa poissa. Sitähän sanotaan, että yritys on yritys vasta kun yrittäjän on mahdollista ulkoistaa itsensä. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä voi olla poissa, eikä yritystoiminta kärsi siitä. Tämä toiminee isommissa yrityksissä, mutta suurin osa Suomen yrityksistä on yhden henkilön pienyrityksiä, joissa koko liiketoiminta perustuu yrittäjän itsensä työllistämiseen eli kun yrittäjä on poissa pelistä, ei yrityskään pyöri.

“Lapsi mukaan töihin-päivä” on hauska kamppis palkkatyöläiselle, mutta arkipäivää yrittäjälle. (kuva: Pixabay)

Näkemykseni mukaan erityisesti yrittäjä-äidit kokevat riittämättömyyden tunteita. Isätkin toki, mutta äidit erityisen paljon. Lukuisissa yrittäjäkoulutusten ohjauskeskusteluissa vuosien varrella yrittäjä-äidit nostavat esille sen, että kun he ovat töissä, he kokevat että pitäisi olla kotona lasten kanssa ja kun he ovat kotona lasten kanssa, pitäisi olla töissä. Sama pätee ymmärtääkseni johtavassa asemassa työskenteleviin naisiin, joilla on paljon vastuuta ja ympäripyöreät työpäivät. Tosin johtavassa asemassa olevien naisten tulot ovat usein eri luokkaa kuin pienyrittäjän, mikä mahdollistaa lapsenvahdin palkkaamisen ja palkansaajalla on myös lakisääteiset vuosilomat kompensoimassa pitkiä työpäiviä.

Onneksi viime vuosina on ollut ilmassa uudenlaista ajattelua erityisesti nuorilta tulevilta yrittäjiltä: kun yrittäjäkoulutuksissa suunnitellaan tulevaa yritystoimintaa, lähtökohta on se, että illat ja viikonloput halutaan pitää vapaata. Omasta yrityksestä pitää tienata sen verran, että se on mahdollista ja ellei ole, niin yritystä ei perusteta tai pidetään mielessä takaportti, että yritys lakkautetaan ellei homma toimi. Kun yritys suunnitellaan lähtökohtaisesti näin, on yrittäjän paljon helpompaa jäädä myös vapaalla tai äitiysvapaalle. Suunnitelmathan eivät aina toteudu sellaisenaan, mutta jo asenne ratkaisee paljon. Työn määrällä ei kannata itseään tappaa tai perhettään hajottaa.

Toinen ratkaiseva ero nuorissa uudella tavalla ajattelevissa tulevissa yrittäjissä on tiimiyrittäjyys ja verkostomainen toimintatapa. Kun koko liiketoiminta ei makaa yrittäjän itsensä varassa, se mahdollistaa yrittäjä-äidin tilapäisesti kevyemmän työpanoksen ilman että koko yritys kaatuu. Verkosto tai tiimi pitää homman toiminnassa äitiysvapaan ajan. Erityisesti yksinyrittäjän olisikin syytä pohtia varamiestä tai muuta järjestelmää poissaolonsa ajaksi.

Yrittäjänä oleminen ei kuitenkaan ole niin kurjaa, kuin edellä mainituista seikoista voisi päätellä. Yrittäjyys nimittäin mahdollistaa usein enemmän joustoa kuin palkkatyö. Etenkin palvelualan yrittäjän, jolla ei ole suuria kiinteitä kustannuksia (kuten esimerkiksi vuokrattu liiketila), voi olla mahdollista joustaa töissään lapsen tarpeiden mukaisesti. Kun on oman itsensä pomo ja siten saa täyttää itse oman kalenterinsa, voi myös määritellä työtahtinsa ja samalla myös vapaa-ajan määrän. Näin siis ihannetilanteessa.

Äitiysvapaa on loppukädessä hyvin lyhyt aika ihmisen elämässä, mutta se aika on ainutlaatuista ja arvokasta. Kannattaa kysyä muilta yrittäjä-äideiltä vinkkejä ja kokemuksia, miten he selviytyivät tästä ajasta. Ja on toki muistettava, että äitiysvapaa on vasta startti lapsuusajalle. Lapsilla on lyhyet koulupäivät, lapset sairastavat ja on monia tilanteita, joissa tarvitaan äidin ja isän joustoa. Voimakkaasti työorientoituneen ihmisen on hyvä muistaa tämä: “Sinun arkesi on jonkun lapsuus

Kuvittaja Lotta Niemisen laatima juliste on lainattu www.vau.fi-sivustolta, josta kuva on vapaasti tulostettavissa.

 

 

EDIT 27.6.2019.

Nyt iltatähtemme on pian vuoden ikäinen ja takana on vauva-arkea yhdistettynä yrittäjyyteen. Ei ihan helpoin yhtälö. Käytännössä olen itse ostanut erityisen paljon kouluttajapalveluita alihankkijoilta ja organisoinut kokonaisuutta – toki myös kouluttanut itsekin. Pakonsanelema runsas alihankkijoiden käyttäminen on tarkoittanut sitä, että yrityksen suurimmaksi kulueräksi muodostuivat kouluttajapalkkiot eli rahaa valui suuri summa yrityksen ulkopuolelle, joka tietenkin kurittaa yrityksen taloutta. Minnekään julkiseen yrityksen tulostietoon ei ole mahdollista laittaa näkyville selitystä: “yrittäjä oli äitiyslomalla” vaan luultavammin ulkopuolisin silmin tilannetta arvioidaan monin eri tavoin.

Kaikilla toimialoilla tällainen alihankkijoiden käyttäminen ei olisi mahdollista, eikä kaiken työn kokonaan ulkoistaminen olisi ollut mahdollista minullekaan. Suomen Yrittäjät ry haluaa ajaa yrittäjävanhemmille joustavampaa perhevapaan mallia. Liputan itsekin sen puolesta tämän oman kokemukseni pohjalta. On täysin mahdoton ajatus, että yritystä pyörittäisi vain sunnuntaisin. Senhän Kela sallii. Kela sallii myös yrittäjyyden muina päivinä, mutta tällöin päiväraha putoaa minimiin ja siitä lähtee vielä 40% veroa. Tällainen johtaa siihen, että:

a) Moni yrittäjä ei ilmoita työskentelystään

b) Ne jotka noudattavat pykäliä ja ilmoittavat, joutuvat käytännössä tekemään mahdollisimman pitkiä työpäiviä, joka taas ei ole mahdollista pienen vauvan kanssa, etenkään imetysaikana. Rintapumppu on toki keksitty, mutta pitkä poissaolo vauvan luota ei ole usein mahdollista, eikä edes suotavaa monestakaan syystä.

Olisikin hienoa, jos yrittäjä voisi pyörittää yritystään myös perhevapaalla. Mikäli yrityksestä ei nosta palkkaa,  olisi toivottavaa, ettei tämä vaikuttaisi päivärahaan. Mutta tällainen uudistus ei ole vielä näköpiirissä.

Sen sijaan jo varmistunut perhevapaan maksuperuste tulee uudistumaan v. 2020 alusta alkaen. Aikaisemmin kirjoitin tässä postauksessani, että yrittäjä saa valita äitiyspäivärahansa maksuperusteen kahdesta eri vaihtoehdosta; aiemman vahvistetun verotuksen tai edeltävän puolen vuoden yel-työtulon, mikäli jälkimmäinen on vähintään 20% korkeampi. Jatkossa tällaista valinnanvaraa ei ole, vaan päivärahan perusteena on vain ja ainoastaan yel-työtulon taso.

Yrittäjyyden ja vauva-arjen yhdistämisessä on omat kommervenkkinsä, mutta toisaalta ajattelen, että näin ei pääse putoamaan kärryiltä. Äitiysvapaallahan äiti helposti irtaantuu niin totaalisesti työelämästä, että hänen on jopa vaikea palata sinne takaisin. Kun pyörittää samalla yritystä, näin ei pääse käymään. Aivotkin kaipaavat välillä muutakin ajateltavaa kuin kakkavaippoja.

Meillä lapsi ei ole ollut kovin hyvä nukkuja. Vuoden ikään mennessä on kertynyt vain kolmet kokonaiset yöunet. Arjessa on joutunut tekemään paljon ajankäytöllisiä valintoja, sillä meillä ei olla nukuttu tuntikausien päivä(tai yö-) unia. Kun perheeseen syntyy lapsi, on selvää, että jotakin on jätettävä pois, jostakin on luovuttava. Onko se sitten omat harrastukset, oma hyvinvointi, työ, uni vai jokin muu? Lapsi ottaa oman aikansa ja paikkansa, ja niin asian täytyy ollakin.

 

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

4 ajatusta aiheesta “Yrittäjän äitiysloma”

  1. Kiitos pitkästä ja informatiivisesta kirjoituksesta, oli erittäin mukava lukea kattavaa kirjoitusta. Olisin halunnut kysynyt josko sinulla on tietoa miten passiivinen tulo vaikuttaa äitiyspäivärahaan? Myyn netissä muutamia digitaalisia työkaluja, joista kertyy kuussa mukavasti lisätuloa, ja näitä kertyy ilman että teen mitään. Haluaisin tietää onko sinulla kokemusta, miten tällaisten passiivisten tulojen kanssa pitää toimia äitiyspäivärahan kanssa?

    1. Hei vaan,

      Kiitos palautteestasi. Mukavaa, että pidit kirjoituksesta.

      Tarkoitatko miten passiivinen tulo vaikuttaa päivärahakauden aikana? Mikäli saat vanhempainrahakaudella passiivista tuloa, joka on alkanut ennen etuusjakson alkamista ja jonka eteen ei tarvitse päivärahakaudella tehdä konkreettisesti työtä, Kela ei huomioi tuloa, eikä se vaikuta päivärahan suuruuteen. Eli olet siis onnellisessa asemassa tulojen suhteen 🙂

      Mikäli tämä passiivinen tulo vaatii työpanosta, kannattaa työpäivät ajoittaa sunnuntaipäiville, jolloin tulolla ei myöskään ole vaikutusta. Jos työskentelypäivät ovat arkipäiviä tai lauantaita, ei ole merkitystä onko tulo ns. passiivista tai mitä tahansa muuta tuloa. Tällöin ilmoita Kelalle miel. etukäteen työskentelypäivät. Päiväraha maksetaan näiltä päiviltä peruspäivärahan suuruisena, ja tästä päivärahasta maksetaan veroa 40%. Varmistin tämä juuri Kelalta eli tieto on ajantasainen ja luotettava.

      Antoisaa äitiysvapaata toivottaen,

      Sanna

    1. Moi Hanna!

      Mukavaa, että löysit blogini pariin. Lämmin kiitos palautteestasi! 🙂

      Iloisin terveisin,

      Sanna

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *