Yrittäjän identiteetti

 

Yrittäjänä toimiminen on sekoitus monenlaisia tuntemuksia. Yrittäjät kuvaavat tunnetilojen vaihtelua vuoristoradaksi, jolloin välillä koetaan valtavaa innostusta ja onnistumisen riemua, mutta myös nopeita romahduksia. Mielentilan vaihtelut ovat usein sidoksissa yrityksen menestymiseen tai menestymättömyyteen. Muutoksia saattaa tapahtua suuressa mittakaavassa koko yritystoiminnan aikajänteellä. Tällöin nousukausia eli hyviä ajanjaksoja ovat yritystoiminnan kasvun tai tuloksen parantumisen ajanjaksot, uusi aluevaltaus tai jokin muu positiivinen muutos. Alaspäin saatetaan tulla esimerkiksi lama-aikoina tai yrittäjän omasta elämäntilanteesta johtuvista syistä, kuten sairastumisesta johtuen. Vuoristorataa voidaan havaita myös pienemmässä mittakaavassa yksittäisen tilikauden aikana, joissa sesonkivaihtelut näkyvät suurinakin vaihteluina. Jopa yhden työpäivän aikana voi tapahtua nousuja ja laskuja. Yrittäjän elämä on täynnä voittoja ja tappioita. Tällainen mielentilojen vaihtelu saattaa olla raskasta. Miten yrittäjä kestää tällaista? Entä miten yrittäjäidentiteetti ylipäätään rakentuu?

 

Identiteetti-sana kuvaa ihmisen kokemusta itsestään. Yrittäjän identiteetin määritelmä ei voi olla yksinkertainen, sillä Suomessa toimii lähes 300 000 yritystä, ja jokainen henkilö näiden takana on erilainen. Edes siitä, millainen on tyypillinen yrittäjä, ei voida olla yhtä mieltä. Luulenpa, että yrittäjillä itselläänkin on eriäviä näkemyksiä siitä, millaisia yrittäjät ovat. Yhteneväisiä yrittäjää ja yrittäjyyttä kuvaavia sanoja ovat kuitenkin ainakin rohkeus, halu toimia omalla tavalla ja optimistisuus.

 

Missä vaiheessa alkava yrittäjä uskaltaa kertoa rohkeasti ammatikseen yrittäjä, eikä enää samalla seuraa varovaisesti kanssakeskustelijoiden ilmeitä? Itsellenikin on käynyt niin, että vastapuoli ilmaisee selvästi erikoisen suhtautumisensa yrittäjään. Esimerkiksi yksityisellä lääkäriasemalla lääkäri on kirjoittamassa minulle laskua. Hän kysyy ammattiani ja kun kerron olevani yrittäjä, hän sanoo ”aaaa, no…minä laitan tästä vain puhelinajan hinnan”. Eli oletus oli, että yrittäjällä on automaattisesti pienet tulot. Miten tällaiseen voi reagoida? Toisaalta voi iloita, että sai alennusta tinkimättä ja toisaalta olla pahoillaan, että yrittäjät on leimattu hänen mielikuvissaan heikosti menestyviin kansalaisiin – vaikka moni lääkärikin toimii yrittäjänä. (kuva: Shutterstock)

 

Yrittäjäidentiteetin rakentuminen saattaa ottaa aikansa. Monella palvelualan yrittäjällä on etenkin yritystoiminnan alkuvaiheessa vaikeuksia hahmottaa oma yrityksensä, sillä siinä ei ole mitään fyysistä tai näkyvää. On vain pelkkä y-tunnus ja oma pääkopan sisäinen osaaminen, jota on tarkoitus lähteä myymään. Toisinaan yritystoiminta konkretisoituu vasta kun yrityksellä on esimerkiksi oma toimitila. Jo pelkkä yrityksen logo tai kotisivut saattavat auttaa tähän hahmottamisen tuskaan. Kun yrityksellä on visuaalinen ilme ja se on netissä kaikkien nähtävillä ja yrittäjä voi viljellä logoaan jokaisen sähköpostiviestin loppuun, laskun yläkulmaan ja teippauttaa sen autonsa kylkeen, se tekee yrityksestä näkyvän ja yritys on ikään kuin enemmän olemassa. Pelkkä y-tunnus ei näytä vielä aiheuttavan yrittäjän ylpeyttä, vaikka yrityksen rekisteröiminen onkin ensimmäinen konkreettinen virstanpylväs yrittäjyyden tiellä.

 

Tutkimusten mukaan yrittäjillä on vahva yrittäjäidentiteetti. Yrittäjäidentiteetin rakentuminen saattaa kuitenkin olla jopa vuosien prosessi, sillä ammatti-identiteetti on usein yrittäjäidentiteettiä vahvempi. Esimerkiksi vuosia hoiva-alalla työskennellyt yrityksen perustaja kokee olevansa edelleen hoitaja, eikä yrittäjä. Sähköasentaja kokee olevansa sähköasentaja, eikä yrittäjä. Haluan korostaa, että yritys on vain laskutuskanava, eikä yritystoimintaa voi harjoittaa ilman toimialaa tai ammattia. Eli hoitaja on edelleen hoitaja, vaikka työskentelisi oman y-tunnuksen kautta. Työ vain muuttaa luonnettaan vastuun ja samalla vapauden kasvaessa. (kuva: Shutterstock)

 

Identiteetin sanotaan rakentuvan koko elämän ajan. Joillakin yrityksen perustajilla on vahva yrittäjäidentiteetti jo ennen yrittäjäksi ryhtymistä. Jotkut jopa toteavat yrittäjäksi ryhtymisen jälkeen, että ymmärtävät entistäkin paremmin, että olivat jopa liian hyviä työntekijöitä ja ymmärtävät vasta nyt jälkeenpäin, että toimivat aiemmassa palkkatyössään kuin yrittäjä: tinkimättömästi, joustavasti, ahkerasti ja tuloksellisesti. Osa yrityksen perustajista kertoo, että on jo kauan halunnut ryhtyä yrittäjäksi. Toiset ovat jollakin tapaa mielensä sopukoissa ”aina tienneet”, että tulevat vielä joskus perustamaan yrityksen. He ovat vain odottaneet oikeaa hetkeä. Tällöin yrittäjäksi ryhtymisen kynnys ei ole korkea ja yrittäjäidentiteetti on jo pitkälti rakentunut.

 

Toisena ääripäänä yrittäjäksi ryhtyy henkilöitä, jotka eivät halua perustaa yritystä. Heille yrittäjyys saattaa tarkoittaa esimerkiksi epävarmuutta, taloudellista riskiä tai liian monipuolista ja vastuullista työkuvaa. Jotkut tuoreet yrittäjät kertovat suoraan, että haluaisivat mieluummin olla palkkatyössä, mutta oli pakko perustaa yritys, koska työtä ei ole tarjolla. Tämä saattaa johtua toimialasta (esim. valokuvaus, musiikki, kauneudenhoitoala tms) tai vaikkapa paikkakunnan työllisyystilanteesta. Yrittäjäidentiteetin rakentuminen on vaikeaa, kun yrittäjyys tuntuu vieraalta ja vastentahtoiselta ajatukselta. Mutta mahdotonta se ei ole, ja itse asiassa luulenpa, että yrittäjäidentiteetti rakentuu yrittäjänä toimiessa halusi yrittäjä sitä tai ei.

 

Yrittäjäidentiteetti on jo mukavasti rakentunut, kun yrittäjä haluaa tituleerata itseään yrittäjäksi, ja on siitä jopa ylpeä! Uuden tittelin käyttö saattaa tuntua yhtä omituiselta, kuin oman sukunimen vaihtuminen. Vanha lipsahtaa vahingossa esittäytyessä, mutta kyllä siihen tottuu ajan kanssa. Yrittäjä-tittelin kanssa tulee sinuiksi erityisesti, kun liikkuu toisten yrittäjien seurassa. Siellä kukaan ei kummastele toisen yrittäjyyttä, vaan saatetaan päinvastoin ihmetellä ääneen, miten joku hyvä tyyppi työskenteleekin jonkun toisen palveluksessa, eikä yrittäjänä. Yrittäjyyttä pidetään järkevänä ja luontevana toimintatapana. Yrittäjäidentiteettiään etsivän kannattaakin hakeutua yrittäjyydestä innostuneiden seuraan. Innostus tarttuu! (kuva: Shutterstock)

 

Yrittäjyyttä oppii yrittämällä – ihan kuten mitä tahansa muutakin asiaa. Kukaan ei osaa yrittäjyyttä sisäsyntyisesti, sillä yrittäjyys on niin moninainen asia. Aivan kuin kukaan ei osaa soittaa pianoa syntyessään, ei kukaan osaa pyörittää yritystäkään. On harjoiteltava! Yrittäjänä menestyminen ei ole kuitenkaan pelkästään yrittäjän itsensä käsissä, vaan siihen vaikuttavat monet ulkopuoliset, täysin yrittäjästä riippumattomat tekijät, ja jopa onnen- tai epäonnenkantamoiset. Jokainen yrittäjä tekee virheitä, eikä niistä pidä ruoskia itseään liiaksi. Yrittäjän on oltava itselleen armollinen. Kuten soittotaitoa, yrittäjyyttä tulee harjoitella ja hyödyntää tarjolla oleva apu, kuten yritysneuvonta, yrittäjäkoulutus, mentorointi ja erilaisten verkostojen tarjoama apu. Tärkeintä on lähteä rohkeasti kokeilemaan ja etenemään valitsemallaan tiellä.

 

Kun yritystoimintaa suunnitteleva puntaroi erilaisia tulevan liiketoimintansa vaihtoehtoja, saatan neuvoa, että laitathan nyt yrittäjähatun päähän ja pohdi asiaa siltä kannalta: mitä yrittäjä tekisi? Toisaalta saatan myös sanoa, että kuvittele olevasi potentiaalinen asiakas, ja mieti asiaa hänen näkövinkkelistään. Yrittäjällä pitäisikin olla erilaisia hattuja, joita hän voisi käyttää päässään; edellä mainittujen lisäksi vähintäänkin kotiväki ja läheiset-hattu, yhteistyökumppani-hattu ja rahoittaja-hattu, eikä viranomainen-hattukaan olisi pahitteeksi. (kuva: Shutterstock)

 

 

Mitä yrittäjyysidentiteetti sitten tarkoittaa? Sitä, että tiedostaa olevansa yrittäjä ja toimii kuten yrittäjä. Se tarkoittaa esimerkiksi näitä asioita:

  • Ymmärtää, että voi itse vaikuttaa asioihin (koska yrittäjällä ei ole työnantajaa, joka petaisi tietä valmiiksi, vaan tie on rakennettava itse)
  • Haluaa auttaa asiakkaitaan (koska kukaan ei osta, ellei yrittäjän tuotteesta ole kenellekään hyötyä)
  • Pyrkii toimimaan taloudellisesti järkevällä tavalla (koska elleivät tulot ole kuluja suurempia, yritystoiminta on tappiollista, ja tämä kaataa pidemmän päälle koko yritystoiminnan)
  • Pyrkii olemaan myynnillinen (koska ellei kukaan osta, ei ole liiketoimintaakaan)
  • Kantaa vastuun tekemisistään (sillä yrittäjä vastaa loppukädessä kaikesta, myös verkostokumppaneidensa tekemisistä)
  • Ennakoi tulevaa (sillä maailma muuttuu yrityksen ympärillä, ja vain ketterä yritys pärjää markkinoilla)

 

Listaa voisi jatkaa edelleen. Järkevä yrittäjä kokeilee itselleen parhaan tavan toimia ja ymmärtää muuttaa toimintamalliaan, mikäli osoittautuu, ettei se ole kannattavaa. Jokainen normaalijärkinen henkilö kykenee tällaiseen toimintaan eli yrittäjältä ei vaadita lainkaan ylivertaisia kyvykkyyksiä.

 

Yrittäjyys saattaa kuitenkin nostaa henkilöstä esille myös ikäviä piirteitä, kuten:

  • Työnantaja – työntekijä- vastakkainasettelua, jolloin aletaan pitämään työntekijöitä vain kuluerinä, tai laiskoina tai osaamattomina. Ammattiliitot nähdään kaiken pahan alkuna, kun taas yrittäjyys on ainoa oikea tapa toimia.
  • Tuntemuksen, että koko maailma on kääntynyt tätä yksittäistä yrittäjää vastaan. Kukaan ei ymmärrä. Kaikki yhteiskunnan lait ja velvoitteet on keksitty vain hankaloittaakseen pienen yrittäjän elämää.
  • Kuvitelman, että juuri hänen asiakkaansa ovat hankalia tai vain hänen asiakkaillaan ei ole maksukykyä. Tai vain tällä kyseisellä toimialalla on vaikeuksia ja erityisen haastavaa toimia.
  • Itsekkyyden, kilpailuhengen, riidanhalun, ahneuden, toisista ihmisistä hyötymisen.
  • Kuvitelman siitä, että hänen yrityksensä on tärkein asia koko maailmassa. Ja lisäksi yrittäjän on itse tehtävä kaikki asiat, sillä kukaan muu ei osaa, pysty tai ymmärrä näitä hommia.
  • Yrittäjyyden meneminen täysin överiksi jollakin tietyllä yrittäjyyden saralla. Esimerkkinä liiallisuuksiin menevä myynnillisyys: Jos yrittäjä näkee jokaisen tilaisuuden uusien ihmisten tapaamiseen myyntitilaisuutena, alkaa elämä olla hankalaa. Sukulaisen hautajaiset, kesälomareissu tai pikkujouluristeily ja moni muukin tilaisuus saadaan takuuvarmasti pilalle, mikäli yrittäjä tyrkyttää tuotteitaan joka välissä. Välillä on syytä myös ottaa yrittäjähattu pois päästä.

Tätäkin listaa voisi jatkaa. Aivan kuten tietyssä työyhteisössä toimiminen, myös yrittäjänä toimiminen saattaa vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen niin hyvässä tai pahassa. Moni yrittäjä on kertonut, että työpaikan ilmapiiri tai työskentelytapa oli niin myrkyllinen, että he ovat olleet huomattavasti onnellisempia työntekoon yrittäjinä. Toisaalta moni myös kertoo, että jo lyhyt ajanjakso yrittäjänä on ollut opettavaisempi ajanjakso kuin pitkä työkokemus palkkatyöstä.

 

Yrittäjä saattaa tulla toistuvasti torjutuksi. Hänen myyntiponnistelunsa eivät tuota aina tuloksia, ja monet jätetyt tarjoukset hylätään. Pettymyksiä tulee väkisinkin, ja niitä on opeteltava sietämään. Erityisesti omaa asiantuntijuutta ja samalla persoonaansa myyvä henkilö saattaa murehtia, etteikö hän kelpaa markkinoille. Tällainen pohdinta on karua, sillä yrittäjä ei aina osaa erottaa itseään ja yritystoimintaansa toisistaan, vaan ajattelee niiden olevan yksi ja sama asia. Näin ei kuitenkaan ole. On pystyttävä analysoimaan tilannetta ammattimaisesti tai jopa ulkopuolisin silmin. Toisaalta jatkuvat voitot ja gloria saattavat nousta kohtuuttomasti hattuun, ja sekin on haitallista yritystoiminnalle – ja myös yrittäjälle itselleen. (kuva: Shutterstock)

 

Moni kokenut yrittäjä on kertonut, että on joutunut yrittäjyyden myötä kovettamaan itseään. Kaikkea kuraa, jota sataa niskaan, ei voi, eikä pidä ottaa liian henkilökohtaisesti. Liian naiivikaan ei saa olla, jottei joudu huijatuksi. Yrittäjyys onneksi helpottuu ajan myötä, sillä virheistä oppii. Sitä oppii tunnistamaan hankalat asiakkaat, kilpailijoiden metkut, ammattiostajien tottumukset ja monet muut kommervenkit. Yrittäjä ei kuitenkaan ole koskaan valmis, sillä liikeidea ei voi pysyä täysin muuttumattomana. Maailma muuttuu ympärillä, ja yrittäjän on pyrittävä ennakoimaan näitä muutoksia, tai vähintäänkin pysyttävä muutoksessa mukana. Tämäkin vaikuttaa yrittäjäidentiteettiin. Yrittäjyys pitää henkilön skarppina. On oltava tuntosarvia moneen suuntaan. Ja vain ajantasaisella osaamisella on kaupallista arvoa, joten yrittäjän on pysyttävä väkisinkin maailmanmenossa ja sen vaatimuksissa mukana.

 

Yrittäjäidentiteettiin kuuluu myös tietynlainen luottamus tulevaan. Yritystoiminnan elinkaareen kuuluu se, että toiminta vakiintuu muutaman vuoden kuluessa. Alkuvaiheen paniikkisinkoilut rauhoittuvat ja yrittäjä oppii ymmärtämään oman toimialansa vuodenkiertoa. On pakko luottaa, että vaikka esimerkiksi lokakuussa kassa tyhjenee, joulukuussa tulee jälleen olemaan vuoden paras myynti. Yrittäjyyteen sisältyy aina riskinsä, mutta haluan muistuttaa, ettei ole olemassa myöskään 100% varmaa palkkatyötä. Päinvastoin; yrittäjänä työllistyminen saattaa olla jopa varmempaa, sillä tällöin työllistyminen on yrittäjän itsensä käsissä. Vaikka yritystoiminta saattaa olla välillä raastavaa, harva yrittäjä vaihtaisi yrittäjyyttä enää takaisin palkkatyöhön, vaikka saattaisi päästä helpommalla ja tulotkin olisivat ennustettavammat. Yrittäjyysidentiteetti saattaa rakentua lopulta niin vahvaksi, että kun on kerran painanut yrittäjähatun syvälle päähän, sitä ei enää saa sieltä pois.

 

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *