Yrityksiä perustetaan enemmän

Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2018 alkupuoliskolla on perustettu 1000 yritystä enemmän edelliseen vuoteen verrattuna. Jo ensimmäisen vuosineljänneksen aikana perustettiin 10 154 uutta yritystä. Se on valtava määrä! Prosenteissa lisäys on 10,2%. Määrällisesti eniten yrityksiä perustetaan Uudellamaalla, tämän jälkeen Varsinais-Suomessa ja sitten Pirkanmaalla. (lähde: Stat) Mistä tällainen yrittäjyysinnostus oikein johtuu?

Eniten yrityksiä perustettiin palvelu- ja rakennusaloilla (lähde: Stat). Kun aiemmin tyypillinen yrityksen perustaja oli keski-ikäinen, ammattikoulun käynyt mies, nyt yrityksiä perustavat eniten nuoret ja myös naisten ja korkeakoulutettujen osuus on koko ajan nousussa. Enää ei ole niin sanottua tyypillistä yrittäjää. (kuva: Pixabay)

Oma taustani on koulutuksen parista, joten optimistina oletan että erilaiset yrittäjyyskasvatushankkeet ja opetussuunnitelmauudistukset, sekä ennen kaikkea opettajien vuosien pitkäjänteinen työ yrittäjyyskasvatuksen parissa alkaa näkyä yritysten perustamisluvuissa. Yrittäjyyskasvatuksen tarkoituksena on innostaa, kannustaa, lisätä tietoisuutta, madaltaa kynnystä, mutta erityisesti lisätä yrittäjämäistä käytöstä. Tätä sisäistä yrittäjyyttä tarvitaan yhtä lailla työntekijöillä ja opinnoissa, ei pelkästään yrittäjyydessä. Myös yrittäjyyskoulutusta on lisätty niin Te-palveluiden taholta, oppilaitoksissa kuin yksityisten toimijoiden taholta. Yrittäjyyskoulutuksissa saa lisäoppia juuri yritystoiminnan suunnitteluun ja yritystoiminnan pyörittämiseen. Uskon yrittäjyyskasvatuksella olevan osansa uusien yritysten lukumäärässä, sillä erityisesti nuoret perustavat nyt yrityksiä.

Pitkäjänteisen työn tulos on myös maksuttoman yritysneuvonnan määrän lisääntyminen. Uusyrityskeskusverkosto kattaa jo lähes koko Suomen ja lisäksi on alueellisia kehittämisyhtiöitä ja kuntien omia elinkeino- ja yritysasiamiehiä, jotka auttavat niin yritystoimintaa suunnittelevia kuin jo yrittäjänä toimivia. Kun maksutonta apua on saatavilla, uskon sen lisäävän yritysten perustamisintoa. Tarjonta lisää kysyntää.

Nyt on ainakin median mukaan nousukausi eli ihmisillä pyyhkii hyvin. Se lisää turvallisuuden tunnetta. Yrittäjäksi ryhtyminen on aina riski ja hyppy tuntemattomaan. Nousukausi tuonee turvaa monellakin tavalla. Asiakkailla, olivat ne sitten yksityishenkilöitä tai yrityksiä, on nousukaudella enemmän ostovoimaa. Toisaalta alkava yrittäjä voi ajatella, että mikäli yritystoiminta ei kannakaan, voi aina palata palkkatöihin. Ja nousukaudella työtä onkin hyvin tarjolla. Ehkäpä yrittäjyys ei tunnu siten yhtä pelottavalta. Muistan yrittäjyyden opettajan urani alkutaipaleelta vuosia sitten ilmiön, että yrittäjäkoulutukset olivat täynnä juuri lama-aikana. Tämä johtui siitä, että kun työtä ei ole, ajatellaan itsensä työllistämisen olevan yksi vaihtoehto. On siis vain ja ainoastaan positiivinen asia, että nyt yrityksiä perustetaankin enemmän nousukaudella. Lama-ajan yrittäjyyteen kun liittyy usein pakkoyrittäminen.

Onko raha se syy, mikä saa ihmisen heräämään aamuisin? Opiskeluaikoinani kansantalouden proffa väitti, ettei palkka ole korvausta tehdystä työstä, vaan menetetystä vapaa-ajasta. (kuva: Pixabay)

Lainsäädännöllisiäkin helpotuksia on, sillä nyt starttirahaa voi saada sivutoimisesta yrittäjyydestä kokopäiväisyyteen siirryttäessä, kun taas aiemmin ei saanut olla y-tunnusta starttirahaa haettaessa. Ja nyt myös työtön työnhakija voi kokeilla yrittäjyyttä neljän kuukauden ajan työttömyyspäivärahakaudella. Starttiraha on euroissa mitattuna pieni summa, mutta ymmärtääkseni sen henkinen merkitys on suurempi: myönteisen starttirahapäätöksen saanut yrittäjä tietää saavansa ainakin tuon summan kuukausittain ensimmäisen kuuden kuukauden ajan, jolloin paine ja stressi yrittäjyyden alkutaipaleella helpottaa.

Nykyään yritykset ulkoistavat toimintojaan ja aiemmin palkkatyönä tehtävää työtä tarjotaankin nyt tehtäväksi omalla y-tunnuksella. Ei ole ollenkaan tavatonta, että moni myyntiedustaja tai minkä tahansa muun työn tekijä tekeekin työtään nyt yrittäjänä. Ajan henki on nyt tämä. Ja on uusia ammatteja, joita on pakkokin tehdä laskuttamalla. Tähän tarpeeseen vastaavat laskutusosuuskunnat. Yrittämisen kynnystä saattaa madaltaa myös ns. kevytyrittäjyys. Yhä useampi suomalainen käyttää yksityisiä laskutuspalveluita, jolloin voi toimia yrittäjämäisesti ilman omaa yritystä. Kun asiakkaita alkaa kertyä ja luottamus omaan tekemiseen kasvaa, on usein ajankohtaista pohtia omaa yritystä. Yrittäjäksi ei näin ollen tarvitse hypätä kertaheitolla (toki toimialasta riippuen), vaan voi ensin kokeilla laskutuspalvelun kautta.

Maahanmuuttajia on määrällisesti enemmän ja sen enempää tilastotietoja etsimättä uskon tämänkin pieneltä osaltaan vaikuttavan yritysten perustamismäärään. Maahanmuuttajataustaisten voi olla vaikeaa työllistyä Suomessa, joten itsensä työllistäminen voi olla ainoa vaihtoehto toimeentulon hankkimiselle. On myös mahdollista, että lähtömaasta riippuen kynnys yrittäjyyteen on kulttuurisyistä matala.

Suurin syy perustettavien yritysten lukumäärän kasvuun on omasta mielestäni se, että mielikuva yrittäjyydestä on muuttunut positiiviseksi. Yrittäjyys on paljon esillä mediassa ja yleensä positiivisessa hengessä. On nuorten tiimiyrityksiä, joista paistaa ihan mahtava tekemisen meininki ja hyvä fiilis. Työ ei edes tunnu työltä! Ja sillä voi jopa rikastua! On start up-hehkutusta. On kuuluisia bloggaajia tai Linda Liukas-tyyppisiä ihailtavan energisiä ja uudenlaisia hahmoja, jotka ovat kaukana ”mies ja paku”-tyyppisistä perinteisistä yrittäjistä. On pienpanimoita, joissa unelmat ovat käyneet toteen. Julkkiskokit edustavat omia ravintoloitaan. On kokonaan uusia ammatteja, kuten vaikkapa striimaajia, jotka ovat kaikki yrittäjiä. Yrittäjyys edustaa nykyään mahdollisuutta tehdä sitä mistä tykkää. Kirjoitin aiemmin aiheesta otsikolla “Teetkö sitä mitä haluaisit oikeasti tehdä?”

Kun vanhempi polvi puhuu “oikeista töistä”, niillä tarkoitetaan perinteisiä ammatteja, kuten rekkakuski, kokki, opettaja, rakennusmies, sairaanhoitaja tai poliisi. Olen kuullut jo nuorten opiskelijoidenkin suusta, etteivät he “jaksa enää kiskoa tätä kivirekeä” eli tehdä sellaista, mikä ei oikeasti kiinnosta. Tuleva polvi haluaakin ehkä tehdä “oikeiden töiden ” sijasta jotakin muuta. Miten yhteiskunta pyörii ilman suorittavan työn tekijöitä? (kuva: Pixabay)

Olen työskennellyt yrittäjyyden edistämisen parissa jo miltei 20 vuotta. Tänä aikana on tapahtunut valtaisa murros ihmisten, etenkin nuorten, ajattelussa. Toisaalta olen valtavan iloinen tästä muutoksesta. Juuri tätä on haluttu ja nyt tavoite on saavutettu: yrittäjyydestä aidosti tykätään ja yrittäjiksi halutaan! Toisaalta olen hivenen huolissani. Ovatko yrittäjäksi haluavat niitä milleniaaneja, äksää ja yytä, jotka ovat pohjimmiltaan individualisteja? Yleistäen ja kärjistäen: ei heitä yrittäjyys kiinnosta (yrittäjyyshän perustuu aina siihen, että halutaan auttaa asiakasta), vaan he haluavat vain toteuttaa itsekkäästi omia tarpeitaan. Yritystä ei perustetakaan tällöin asiakasta varten, vaan itseä varten. Ja se on väärä lähtökohta.

Mielikuva yrittäjyydestä ei ole enää pelottava. Aiemmin yrittäjyys-sanasta on tullut tavallisille ihmisille mieleen konkurssi, velkaisuus, töissä 24//365, ei näe perhettään, työ ja vapaa-aika sekoittuvat, ei lomia, sitovuus, byrokratia, korkea verotus ja monta muuta negatiivista asiaa. Nyt yrittäjyys tarkoittaa vapautta ja oman itsensä toteuttamista. Yritys voidaan pykäistä pystyyn hetkessä ja siitä voidaan myös hypätä pois eli yritys ei olekaan elinikäinen pallo jalassa. Ihminen voi olla välillä yrittäjä, välillä opiskelija, välillä työtön, sitten palkkatyössä tai koti-isänä/äitinä. Tai näitä yhtä aikaa! Aiemmin yrittäjä-tittelillä tarkoitettiin henkilöä, joka työllistää itsensä muutoin kuin palkkatyötä tekemällä. Nyt yrittäjä voi tarkoittaa ketä tahansa, joka työstää omia projektejaan, myös muutoin kuin oman y-tunnuksen kautta.

Olen innostunut tästä tilastotiedosta, sillä Suomi tarvitsee yrityksiä, olivat ne sitten yhden henkilön toiminimiyrityksiä tai suurempia työllistäviä yrityksiä. Ja ennen kaikkea tarvitaan yrityksiä, joiden toiminnasta tulee taloudellisesti kannattavaa ja joiden toiminta kasvaa ja kehittyy. Syitä siihen, että yrityksiä perustetaan nyt enemmän kuin ennen, on varmasti lukuisia. Jokaisen yrityksen taustalla on oma tarinansa. Kiinnostaisi kuulla niistä jokainen 😊

Jaa artikkelia

Share on facebook
Share on linkedin
Share on email
Share on whatsapp

Kommentit

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *